Kansainvälinen politiikka,  Muut pakinat

Selvitys ja selittelyt

Äskettäin julkaistu, Suomea koskeva Nato-selvitys on poikinut muutamien päivien aikana melkoisen joukon selityksiä, etten sanoisi selittelyitä. Joka – ainakin tämän kirjoittajan mielestä – oli jossain määrin jopa odotettavissa. Sekä niin kutsutut Nato-kiimaiset, että Natoon liittymistä vastustavat tahot odottelivat kaiketi selvitykseltä tukea omille kannanotoilleen ja kun sellaisia ei kovin selkeästi annettu, pettymys purkautuu selittelyillä.

Voidaan sanoa, että Nato-selvitys oli varsin selkokielinen. Väärinymmärryksiin ei juurikaan ollut mahdollisuutta. Ainakaan niiden otteiden osalta, joita palstanpitäjänä olen päässyt mediasta lukaisemaan. Asiantuntijatyönä laadittua raporttia onkin pidetty suoranaisena poikkeuksena vastaavien raporttien joukossa ja siinä on käsitelty varsin selväsanaisesti myös Venäjää ja Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisia vaikutuksia myös “naapurisuhteisiin”.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein Nato-selvityksestä taidettiin sanoa jo etukäteen, että sen tarkoitus ei edes ole ottaa kantaa siihen pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei. Etenkään Nato-jäsenyyden vastustajien taholla, kyseistä vakuuttelua ei ole kuunneltu, vaan selvityksen on uskottu olevan ovela keino ujuttaa Suomi vaivihkaa Naton jäseneksi. Luetun ymmärtäminen tahallisesti väärin antaa toki niin Naton vastustajille, kuin kannattajillekin mahdollisuuden tulkita selvitystä omista lähtökohdistaan käsin, joka ei luonnollisestikaan ole oikea tapa analysoida tehtyä selvitystä.

Sanomattakin lienee selvää, että Venäjä on viimeksi kuluneina kuukausina muodostunut entistäkin arvaamattomammaksi. Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan tapahtumat ovat varsin selvästi muistuttaneet siitä, että Suomen itärajan takana vähät välitetään kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä lainsäädännöstä. Yksi selvityksestä pääteltävistä asioista onkin se, että jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä tai vaikka vaan vakavissaan ryhtyisi edes valmistelemaan kyseistä hakemusta, Venäjän taholta tullaan reagoimaan varsin voimakkaasti tai jopa töykeästi. Sitä lienee täysin turha toivoa, että tilanteesta selvittäisin ilman naapurin huomattavaa reaktiota.

Erittäin suuren painoarvon Nato-selvitys antaa myös sille, että tehdäänpä Suomessa mitä tahansa Natoon liittyviä ratkaisuja, tärkeää on, että ne tehdään yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa. Myös se tulee varsin selvästi esiin, että jos vain toinen – Suomi taikka Ruotsi – liittyisi Natoon ja toinen jäisi liittoutumattomaksi maaksi, toisi se lähinnä ainoastaan kielteisiä seurauksia molemmille maille. Jonkinlainen kohtalonyhteys siis Suomen ja Ruotsin välillä näyttäisi selvityksen mukaan olevan olemassa, vaikka se usein tarkoitushakuisesti kielletäänkin.

Selvityksen varsinaiseksi puutteeksi on mainittu se, että siinä ei esitetä kysymystä – saati vastausta – siitä lisäisikö Suomen ja / tai Ruotsin Nato-jäsenyys vakautta lähialueillamme ja kuinka kävisi, jos Suomea tai Ruotsia yritettäisiin tavalla tai toisella vetää mukaan Itämeren piirissä uhkaavaan sotilaalliseen konfliktiin?

Comments Off on Selvitys ja selittelyt