Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

Kikyt ja sotet

Kovin usein, niinä viitenätoista vuotena, kun olen tätä palstaani ylläpitänyt, ei ole sattunut, että aiheita teksteihin olisi tyrkyllä ihan valinnaksi asti. Tällä kertaa sattui. Valittavana oli kiky tai sote. Suomalaiset ovat niin tottuneita kaiken maailman lyhenteisiin, että tuskin tarvitsee enää tässä vaiheessa edes kertoa, että kysymyksessä ovat kilpailukykysopimus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Edellinen, jota aiemmin ilman minkäänlaista lyhennystä kutsuttiin yhteiskuntasopimuksesi, on kummitellut jonkinlaisena kestoaiheena uutisissa ainakin edellisistä eduskuntavaaleista lähtien ja jälkimmäinen lyhenne on alkanut kuulostaa uutisaiheena jo ikuisuuskysymykseltä. Sen verran vuosia on sen kanssa kansakunnan kaapin päällä väännetty kättä. Kiky ajankohtaisena aiheena, on vielä sen verran keskeneräinen – vaikka valmista on pitänyt olla jo ties kuinka monta kertaa – että sitä on palstanpitäjän tässä vaiheessa vielä turha spekuloida. Soten taholla sen sijaan on jotain tapahtunut ja ilmeisesti tapahtuminen jatkuu.

On selvää että – kun soten kaltaisia uudistuksia tehdään – lain valmistelijat ja laatijat kuulevat useita asiantuntijoita, lausuntoja pyydetään ja lausuntokierroksia järjestetään. Varmaan niin kutsuttujen asiantuntijoiden joukossa on myös erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka asiat pitäisi hoitaa ja järjestää. Tämä viimeaikainen sote-valmistelu näyttäisi kuitenkin keränneen melkoisen joukon asiantuntijoita, joiden mielestä koko sote on, ellei nyt täyttä potaskaa, niin monessa suhteessa erittäin epäonnistunut kuitenkin. Itse yritin jossain vaiheessa lueskella lähes kaikkea, mitä aiheesta irti lähti, mutta myönnettävä on, että sote-tietouden opiskelulleni kävi samoin kun Marxin Pääoman lukemiselle. Jäi pahasti kesken. Loppuiko älli – mene ja tiedä? Jotenkin en kuitenkaan pääse päähänpinttymästä, että koko sote, vaikka sen alunperin piti helpottaa kansalaisten avunsaantia, terveys- ja sosiaalipalvelujen suhteen, onkin osoittautunut lähes yksinomaan alue- ja elinkeinopoliittiseksi kilpalaulannaksi hallituksessa lähinnä keskustan ja kokoomuksen kesken.

Valinnanvapaus, joka on yksi sote-uudistuksessa ehkä yleisimmin julkisuudessa käytetty termi, kuulostaa ehkä hyvinkin edistykselliseltä ja mahdollisuutena jopa tavoiteltavalta. Julkisten palvelujen yhtiöittäminen sen sijaan vaikuttaa hyvin amerikkalaiselta, josta ei ole sote-sektorilla mitään hyvää sanottavaa. Soten rahoituskin on tähän asti ollut kysymysmerkki. Saatoin toki ymmärtää myös väärin, mutta aivan ensimmäisen kerran kuulin tässä muutama päivä sitten uutisissa, että kansalaiset luokitellaan maksuperusteiden perusteella joihinkin tiettyihin kategorioihin mahdollisten tarpeidensa mukaan. Työssäkäyvien tarpeet ovat työterveydenhuollon piikissä ja muiden jossain muualla. Myös ne joilla on omia yksityisiä vakuutuksia ovat oma ryhmänsä. Mikäli ymmärsin, näillä järjestelyillä pyritään estämään myös väärinkäytöksiä. Onnistuuko se? Se on jo toinen asia. Porsaan mentäviä reikiä ja niiden etsijöitä kun riittää jatkossa myös sote-palvelujen käyttäjiin kuin niiden toteuttajiinkin.

Comments Off on Kikyt ja sotet