Kotimainen Politiikka

Pyrkyreitä tulee riittämään

Nykyisiä ammatinvalintakriteereitä eläkeläisenä sivusta seuratessa, huomio on kiinnittynyt siihen, että valinnan kohteena olevalta työltä tai ammatilta edellytetään, että sen parissa on paitsi viihdyttävä, sen tekeminen on oltava kaikella tavalla myös kivaa. Vaikka syntymäpakanana en raamattua ja sen säännöksiä kovin hyvin tunnekaan, jostain mielen syövereistä putkahtelee esiin ajatus, että tuossa uskovaisten sääntökirjan jollain sivulla työnteosta on maininta, joka liittyy otsa hiessä leipänsä ansaitsemiseen. Olen ihmetellyt, mitä kivaa tai viihdyttävää on siinä, että ”leivän” hankkiminen otaksutaan edellyttävän otsan ja ehkä myös paidan kastumista hiestä litimäräksi ja etenkin sitä, millä tavalla se on yhdistettävissä johonkin mukavaan viihtyisyyteen.
Kun tai jos edellä olevaa problematiikkaa alkaa pohtia aivan tosissaan, ajatus väistämättä liikkuu seuraavaan, samaan aihepiiriin liittyvään ongelmaan. Eli mitkä mahdollisesti ovat niitä tai sellaisia ammatteja, joista voisi jo etukäteen sanoa, että kysymys ei ole ensisijaisesti varsinaisesta toivetyöstä tai –ammatista, vaan totaalinen viihtymättömyys on todennäköisempää kuin vaikka miellyttävänä koettu työaika.
Näin äkkiä ajatellen, Suomessa ehkä yksi kaikkein epäkiitollisimmista töistä tai ammateista on poliitikon työ. Aatteen palo tai ideologinen sitoutuminen johonkin itselle läheiseen aatemaailmaan todennäköisesti saattaa helpottaa ammatinvalintatilannetta, mutta sen verran kyseisen ammatin edustajat saavat lähes päivittäin niin sanotusti julkista satikutia, että kovin monen toivelistalla ei poliitikon ammatti tai elämäntehtävä liene. Nykyisinä yt-neuvottelujen ja irtisanomisten aikana poliitikon ammatissa saattaa toki olla jotain hyötyäkin. Jos vaaleissa niin sanotusti flaksi käy ja tulee valituksi, työpaikka on turvattu seuraavat neljä vuotta, eikä irtisanomisuhkaa ole nurkan takana vaanimassa. Toisaalta kovin montaa muuta ammattia ei heti tule mieleen, joissa joutuu mittauttamaan oman ammattiosaamisensa ja -kykynsä hoitaa tehtäviä mainittujen neljän vuoden välein. Ei tietenkään voi unohtaa sitäkään, että poliitikon ammatti valtakunnallisella eli lähinnä kansanedustaja tasolla on palkkatasoltaan ja niin kutsutuilta kulukorvauksiltaan varsin houkutteleva. Semminkin, kun työ ja toimenkuva eivät edellytä minkäänlaista koulutusta tai muuta valmistumista mainittuun tehtävään, että sääntönä on että pyrkijöitä – vai pitäisikö sanoa pyrkyreitä – tehtäviin riittää jatkossakin.

Comments Off on Pyrkyreitä tulee riittämään