Yhteiskunta,  Muut pakinat

Kesäaikaan

Mikäli muisti toimii, niin elettiin vuotta 1981, kun Suomessa alettiin siirtelemään kelloja niin keväisin, kuin syksyisinkin. Tein noina vuosina syntymäkotikaupungissani portsarinhommia oto. paikallisissa ravintoloissa ja kun maaliskuun viimeisenä sunnuntaina avasin kapakan oven normaalisti klo 9.00, kesti tunnin, ennen kun ensimmäiset asiakkaat alkoivat vähitellen hiipiä ensimmäisille aamukaljoilleen.

Vastaava tilanne oli syksyllä lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun asiakkaat olivat jo tuntia etuajassa roikkumassa kapakan oven kahvassa vaatimassa sisäänpääsyä.

Paljon on käyty keskustelua siitä, mitä järkeä koko kellon siirtelyssä on. Henkilökohtaisesti asia ei tämän kirjoittajaa häiritse, enkä niin ollen ole vatimassa siirtelyn lopettamista. 35 vuoden aikana kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan kellojen siirtämiseen on ilmeisesti jo tottunut siinä määrin, että sitä ei ainakaan minkäänlaisena rasituksena osaa ottaa. Myönnän, että en ole perehtynyt kovin hyvin niihin argumentteihin, joilla kesä- ja talviaikoja perustellaan. Energiasäästöstä on puhuttu. on väitetty myös kesäajan vähentävän iltaisin tapahtuvia liikenneonnettomuuksia. Mene ja tiedä? Siinä kuitenkin lienee etunsa, kun useimmat maat ovat mukana sekä kesä-, että talviajassa, joka tarkoittaa, että yhteistä bisneksentekoaikaa näin ollen on enemmän.

Erilaisia haittojakin on toki ilmennyt. Puhutaan ihmisen biologisesta rytmistä, joka kesä- ja talviaikojen siirtelyn yhteydessä häiriintyy. Tutkimustietoa löytyy ihmisten univaikeuksista ja todettu on myös, että sydäninfarkteja ilmaantuu etenkin kesäaikaan siirryttäessä. Ja vaikka omakohtaiset kokemukset puuttuvatkin, tutkimustietoa on, että eniten kesäaikaan siirtyminen koettelee iltavirkkuja ja vanhempia ihmisiä.

Jos tai kun, kesäajalla on lähdetty ensisijaisesti hakemaan tuottavuutta ja sen lisäämistä sekä säästöjä etenkin energiakulutuksessa, pitäisi hyötyjä ja haittoja kyetä vertailemaan keskenään. Se kuitenkin lienee kohtalaisen hankalaa, jos edut löytyvät bisneksentekokategoriasta ja haitat ihmisten terveyssektorilta. Totta on sekin, että eri puolilla maapalloa asuvat ihmiset ovat kesäajan hyötyjen ja haittojen suhteen eriarvoisessa asemassa. Pohjoisilla leveysasteilla kesäajalla on vähäisempi merkitys kuin etelämpänä, kun kesäpäivät muutenkin ovat pidempiä, eikä energiansäästön ole juurikaan kesäaikaan siirtymisessä havaittu lisääntyvän.

Mielialalle sen sijaan kellon siirtämisestä kesäaikaan saattaa olla jotain merkitystä. Jos tai kun muita kevään merkkejä ei ole näkyvissä, siirretäänpä kuitenkin kelloja, joka kuitenkin takuuvarmasti tietää kevään tuloa.