Kuntoutuskokemuksia

Alkukesästä 11 päivää ja nyt lokakuussa vielä loppujakso, viisi päivää, Kelan järjestämää AVH-kuntoutusta Someron Lamminniemessä. Myönnän, että en omaa aiempaa kokemusta vastaavasta, joten omakohtaisia vertailumahdollisuuksia ei ole, mutta sen voin todeta, että moniammatillinen ja osaava joukko on huolehtinut tämän kirjoittajan ja muun osallistujajoukon kuntouttamisesta ja pyrkinyt palauttamaan AVH:n kokeneiden ihmisten elämää ja elintoimintoja aivoverenkiertohäiriötä edeltävälle tasolle.

Näin eläkeläisenä sitä on aika-ajoin kuullut ja tainnut itsekin viljellä vanhaa sanontaa, että ihminen on juuri niin vanha, kun miksi itsensä tuntee. Nykyisin tietokoneet ja -tekniikka ovat kehittyneet sellaiseksi, että ei tarvitse miettiä, miltä itsestä tuntuu vaan ihmisen fyysinen olemus kyetään mittaamaan ja siinä sitten tulostettuna näet lihasmassasi, rasvaprosenttisi, perusaineenvaihtosi kilokaloreina ja monet muut kehon koostumusraporttiin liittyvät mittaustulokset.

Kun tässä päivänä eräänä kuntoutusohjelmaan oli merkitty geriatrin vastaanotto, sitä 67-vuotias Piruparka – joka ei itse koe olevansa vielä läheskään sen ikäinen – hieman ihmetteli, että miten vanhuuteen liittyvien sairauksien tutkimukseen ja hoitoon erikoistuneen lääkärin tapaaminen kuuluu tämän ikäisen “pojanklopin” kuntoutusohjelmaan? Jonkinlainen selitys toki tuli, (ainakin teoriassa). Kun näin edellä mainitun kehon koostumusraportin, siinä todettiin, että biologiselta iältään 67- vuotias kehoni olisikin testin mukaan jo 82 vuoden ikäinen eli 15 vuotta vanhempi kun mitä henkilöllisyystodistuksessa seisoo. Toisin sanoen sillä, minkä ikäiseksi itseni tunnen, ei ole mitään merkitystä, kun tietokone kertoo “todellisen” mittaustuloksen. Korvaako laatu määrän, vai päinvastoin? Mene ja tiedä?

Monenlaista harjoitusta ja testiä, niin fyysistä, kuin mentaalistakin on läpikäyty. On pelattu mölkkyä ja curlingia, tasapainoharjoiteltu kävelemällä erilaisilla pehmeillä ja vähän kovemmillakin alustoilla, kävelytaitoa ja hapenottokykyä on mitattu, käsien puristusvoimaa treenattu, on istuttu kuuntelemassa sekä ravinto-opillisia luentoja, että lääketieteellistä opastusta, jonka tarkoitus on ollut edistää sellaisia elämäntapoja, joita omaksumalla olisi jatkossa mahdollista välttää aivoverenkiertohäiriöiden uusiutuminen.

Kuntoutuksen yksi ehkä olennaisin osa ovat ruokailut. Viisi kertaa päivässä kuntoutuja saa suunnata askeleensa ruokasaliin, Aamiaisen ja iltapalan väliin mahtuvat lounas iltapäiväkahvi ja päivällinen. Varsinaisen kuntoutusohjelman lisäksi on muutakin ajankulua. On kuultu haitarinsoittoa, lauluesityksiä, on pelattu bingoa ollut yhteislaulua sekä yllätys, yllätys, tässä päivänä eräänä kuntoutuskeskuksessa vieraili myös asiaan ja tilanteeseen sisäsiistiksi koulutettu alpakka.