Yhteiskunta,  Muut pakinat

Muuttuuko mikään?

Muisti on lyhyt ja ehkä jopa valikoiva. Siksi on hyvä, että on olemassa omista kirjoitelmistaan arkisto, josta voi tarkentaa, minkälaisissa mietteissä sitä tuli aloitettua vaikkapa juuri päättynyt vuosi 2015 ja hieman vertailla tähän päivään. Viime vuoden tammikuu kun alkoi – ei suinkaan menneitä muistellen, vaan tulevia tutkaillen.

Talous, turvallisuus ja myös ympäristökysymykset olivat vuosi sitten tasavallan presidentin uuden vuoden puheen teemoja, eikä noista vakioaiheista yleensäkään kovin kauaksi presidentit ole eksyneet. Tämän vuoden puheessaan huomionsa Sauli Niinistöltä saivat toki myös turvapaikanhakijat ja muut maahantulijat, jossa yhteydessä tasavallan päämies kiinnitti huomiota aiheellisesti murhapolton määritelmään ja sen tunnusmerkistöön, josta tämän kirjoittaja on ehdottoman samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa. Mutta muuten, mikä muuttuu, vai mennäänkö vanhoilla eväillä?

Tasavallan hallituksen taholta on koko sen toistaiseksi lyhyehkön taipaleen aikana uhkailtu ja peloteltu vähäväkistä kansanosaa kuritustoimenpiteillä, eikä montaa päivää kuluvaa vuotta ehtinyt kulua, kun Piruparkakin sai tuta ensimmäiset eläkeläisiin kohdistuneet rangaistustoimet. Lääkinnällisiin kuljetustarpeisiin tarkoitetun Kela-taksin omavastuuosuus oli kokenut melkoisen kertakorotuksen. Kun hinnannousu vuosi sitten oli puolentoista euron luokkaa, nyt korotus oli kokonaista yhdeksän euroa eli tuo mainittu omavastuu on nyt 16 euron sijasta 25 euroa. Näitä ja muita vastaavia rahanreikiä on tietenkin odotettavissa sitä mukaan, kun palveluille on tarvetta eikä hallituksen kriittinen arvostelu vuonna 2016 ainakaan kehumiseksi tule muuttumaan.

Tipattomasta tammikuutakin näinä aikoina usein puhutaan. Vannomatta paras. Mutta kun omalta kohdaltani tipaton tammikuu vuonna 2010 lipsahti lähes huomaamatta ylipitkäksi ja on muutamaa saunakaljaa ja paria muuta vastaavaa lipsahdusta lukuun ottamatta kestänyt aina tähän saakka, ei ole kovin todennäköistä, että muutosta sillä rintamalla tapahtuisi. Kun savuttomuuttakin on omakohtaisena kokemuksena jatkunut yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta, ei tasavallan verokertymän karttumisesta palstanpitäjän nautinta-aineiden osalta ole juurikaan toivoa.

Ennustajaeukoksi ryhtyminen tulevaisuuden suhteen on aina epäkiitollista puuhaa, mutta kun muutos ja muuttuminen on aiheena, uskallan väittää, että mikään ei tule muuttumaan kansan tyytymättömyydessä valtakunnan hallitusta ja sen ministereiden toimia ja toimintaa kohtaan, vaan tulee jatkumaan vähintään yhtä ankarana kuin viime vuonnakin. Jos jotain myönteistä asiassa haluaa nähdä, se lienee se, että hallituspuolueiden kannatuslukemat tulevat jatkamaan pienenemistään sitä mukaan, kun kolmen ässän koplan toimet jatkavat kuristusotetta kansalaisten ja äänestäjien kurkun ympärillä.

Comments Off on Muuttuuko mikään?