• Eurooppa,  Kansainvälinen politiikka

    Odotettu viikko

    Vaikka juhannusta keskikesän juhlana monen mielestä kannattaa odottaa, palstanpitäjää on koko kevään ja alkukesän kiehtonut ajatus siitä, kuinka käy ilmiölle nimeltä Brexit. Kuluvan viikon torstaina britit kun äänestävät maansa EU-jäsenyydestä ja juhannusaattona äänestystuloksen pitäisi olla tiedossa. Sen verran aihe on aikaansaanut parranpärinää eri tahoilla, että tämän kirjoittajan asiantuntemus ei riitä kovin syvällisiin pohdintoihin kaikista niistä seurauksista, joita Britannian mahdollinen ero EU:sta toisi tullessaan paitsi briteille itselleen, myös muulle EU:lle. Se lienee kuitenkin selviö, että Brexitin mahdollinen toteutuminen muuttaisi monia asioita eikä EU olisi enää se EU, joka se oli ennen Britannian kansanäänestystä eikä tietenkään sellainen, johon vaikkapa Suomi aikoinaan liittyi. Sattui muiden muassa tässä äskettäin silmään Keskuskauppakamarin julkaisema, tuoreehko Brexit…

  • Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

    Itkupillit

    En muista koskaan ottaneeni – ainakaan julkisesti – kantaa ikuisuuskysymykseen: Saako mies itkeä? Tulkoon tässä ja nyt todettua oma näkemykseni, että saa toki, jos itkettää. Toinen kysymys, joka viime aikoina on heräillyt kuuluu: Pitääkö miehen itkeä? Ja missä tilanteessa? Myönnän sarkasmini, mutta tuntuu ihan oikeasti, että ainakin puoluejohtajien osaamisalueeseen kuuluu nykyisin tirauttaa muutama kyynel sopivassa tilanteessa naama kurtulleen vääntyneenä. Ei ole väliä sillä onko kysymyksessä sitten poispotkittu tai toimensa säilyttämään kyennyt puoluepamppu. Sen verran noita liikutuksen kyyneleitä on esitetty julkisestikin, että herää kysymys, ovatko asialla olleet jotkut imagokonsultit tai muut tapakulttuurikouluttajat. Jonkinlaisena sääntönä näyttäisi olevan, että liikuttuneisuuden julkituominen on sitä tärkeämpää, mitä enemmän ihmisiä ja ennen kaikkea kameroita – tilanteen…

  • Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

    Vaatimatonta

    Varsin vaatimattomia olivat tapahtumat viikonloppuna, jota mainostettiin jopa ilmeisen vakavissaan suomalaisen politiikan superviikonlopuksi. Puoluekokouksia toki pidettiin ja varmaan sisäpiiriläisille jotain kiinnostavaa tapahtuikin, mutta suurta yleisöä ei päästy yllättämään. Uutta puheenjohtajaa olivat valitsemassa paitsi kokoomus, myös kaksi pikkuruista oppositiopuoluetta eli Vasemmistoliitto ja RKP. Jonkinlaista draamaa ilmeisesti kokoomuksen puheenjohtajavalintaan yritettiin saada aikaiseksi, mutta täysin ennakkoarvailujen mukaan systeemit sujuivat. Puolueiden puheenjohtajavalinnat ovat tietenkin niiden omia asioita, mutta kun valittavana on keulahahmo myös yhdelle hallituspuolueelle, se luonnollisesti huomioidaan muuallakin ja ehkä juuri siksi kokoomuksen uuteen puheenjohtajaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Nyt kun on kaikkien tiedossa, että Petteri Orpo johtaa jatkossa kokoomusta ja on keksitty, että kolmen ässän hallituksesta tuli hetkessä SOS-hallitus, voidaan ruveta seurailemaan, onko…

  • Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

    Uskon puute ja hurskaat odotukset

    Siitä huolimatta, että tasavallan hallitus ja etenkin sen pääministeri tuntuvat hehkuttavan lähes innoissaan, kun kiky-sopimus näyttäisi näkevän kaikista synnytystuskista ja muista – kuukausia kestäneistä – ongelmista huolimatta päivänvalon, uskon puute tuntuu vaivaavan. No, täytyyhän ajatuksen isän ja sen kätilönä toimineen Sipilän uskoa omiin innovaatioihinsa ja niiden mahdollisuuksiin, vaikka taitaa silti olla niin, että kovin moni ei pääministerin uskoa jaa ja ainakin tämän kirjoittaja potee enemmän uskon puutetta, kuin luottamusta pääministerin aivoitusten lopulliseen toteutumiseen. Sana luottamus onkin keskeisessä asemassa koko sopimuksen – muuten kyseenalaisessa – realisoitumisessa. Ammattiliitot ovat tehneet jo lähtökohtaisestikin hyvin arveluttavan sopimuksen persuporvareiden hallituksen kanssa. Edunvalvontajärjestöillä – edustivatpa ne mitä tahoja tahansa – ei ole yleensä tapana hyväksyä edustettaviensa…

    Comments Off on Uskon puute ja hurskaat odotukset
  • Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

    Kikyt ja sotet

    Kovin usein, niinä viitenätoista vuotena, kun olen tätä palstaani ylläpitänyt, ei ole sattunut, että aiheita teksteihin olisi tyrkyllä ihan valinnaksi asti. Tällä kertaa sattui. Valittavana oli kiky tai sote. Suomalaiset ovat niin tottuneita kaiken maailman lyhenteisiin, että tuskin tarvitsee enää tässä vaiheessa edes kertoa, että kysymyksessä ovat kilpailukykysopimus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Edellinen, jota aiemmin ilman minkäänlaista lyhennystä kutsuttiin yhteiskuntasopimuksesi, on kummitellut jonkinlaisena kestoaiheena uutisissa ainakin edellisistä eduskuntavaaleista lähtien ja jälkimmäinen lyhenne on alkanut kuulostaa uutisaiheena jo ikuisuuskysymykseltä. Sen verran vuosia on sen kanssa kansakunnan kaapin päällä väännetty kättä. Kiky ajankohtaisena aiheena, on vielä sen verran keskeneräinen – vaikka valmista on pitänyt olla jo ties kuinka monta kertaa –…

  • Kotimainen Politiikka

    Kokoomuslaista kepulaisuutta

    Vanhan sanonnan mukaan vahingonilo on sitä parasta iloa. Mene ja tiedä? Kun viime viikolla raportoitiin, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on käynnistänyt laillisuustarkastuksen, jossa selvitetään muun muassa, onko Finavian tappiollisten johdannaiskauppojen selvittelyssä toimittu valtion edun mukaisesti, uutinen aiheutti palstanpitäjässä yllättävänkin vahingoniloisia tuntemuksia. Iltalehden julkaisemien tietojen mukaan raportti moittii poikkeuksellisen kovin sanamuodoin Finavian omistajaohjauksesta vastaavaa ministeri Anne Berneriä. Ministerin muun muassa todetaan puuttuneen rajusti Finavian toimintaan vastoin lähes kaikkia omistajaohjauksen pelisääntöjä. Tämän kirjoittaja ei ollut ainoa, jonka suu loksahti silloin, kun julkisuuteen aikoinaan tiedotettiin, että Anne Berner oli valittu hallituksen ministeriksi keskustan mandaatilla. Sitä vanhaa ja perinteistä alkiolaisuutta, jota joku ehkä väittää vielä keskustan riveistä jostain löytyvän, ei takuuvarmasti löydy Anne Berneristä. Sellaisessa…

    Comments Off on Kokoomuslaista kepulaisuutta
  • Kotimainen Politiikka

    Vahingonilosta ja vähän muustakin

    Kun palstanpitäjän ylösmerkitsemien tekstien keskeisimmät “innoituksen” lähtökohdat ja ruudulle syntyvien tekstien aihelmat löytyvät pääsääntöisesti eri tiedotusvälineiden välittämistä uutisista, joskus tulee väistämättä mieleen, alkaako oma suhtautuminen ja mieli muuttua aiheiden suhteen kylmäkiskoiseksi tai peräti kyyniseksi. Vahingonilo lienee kuitenkin sen verran inhimillistä, että kovin rankasta kyynisyydestä ei ihan heti ole pelkoa. Tuntemukset, joita Juha Sipilän junaileman kolmen ässän porvarihallituksen edesottamukset ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana aiheuttaneet, ovat olleet ensisijaisesti joko puhtaasti kritisoitavia tai sitten suoranaista myötähäpeää synnyttäviä kokemuksia. Viimeisin vahingonilo syntyi kuitenkin siitä, että hallituksen ilmeisen todellisesta uskosta huolimatta, saada yritykset perustamaan Suomeen uusia työpaikkoja jopa reilusti yli 100 000, tapahtumat sen sijaan kiihdyttävät irtisanomisbuumia, kun muiden muassa Microsoft ilmoitti irtisanovansa Suomesta…

    Comments Off on Vahingonilosta ja vähän muustakin
  • Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

    Vuosi vatuloituna

    Mikäli havaintokykyni on toiminut, kuluvalla viikolla tulee kuluneeksi tasan vuosi, kun tasavallassa on hallituksen toimesta harrastettu kyseisen joukkion itse määrittelemää vatulointipolitiikkaa. Ja vaikka vatuloini muuten merkitykseltään tarkoittanee lähinnä saamattomuutta, hallituksen harjoittaman politiikan keskeisin tarkoitus ja päämäärä tuntuu olleen ensisijaisesti vähävaraisimman ja köyhimmän kansanosan kyykyttäminen. Vuoden merkkipäivän innoittamana on mielenkiintoista vilkaista viimeisimpiä gallup-lukuja, jotka osoittavat, että kansalaisten vaaleissa antama valtakirja on hallituspuolueiden kannatuksen osalta supistunut varsin vaatimattomiin lukemiin. TNS gallupin puhelinhaastatteluna tekemän tutkimuksen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 47,7 prosenttia. Yksi pieni detalji sattui tutkimuksessa silmään. Sen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaisia äänestäneistä enää ainoastaan 32 prosenttia tekisi saman, jos vaalit järjestettäisiin nyt. Vielä kesällä 2011, kun mielipidetiedustelujen mukaan persujen kannatus…

  • Yhteiskunta

    “Mielipidevaikuttaja”

    Muistelen yhden kerran elämässäni joutuneeni niin kutsutun katugallupin “uhriksi”. Kovin hyvin en tuota lähes 40 vuotta vanhaa, syntymäkotikaupungissani tapahtunutta tilannetta muista, mutta sellainen mielikuva siitä on jäänyt, että kyselyn aiheena oli kertoa mielipide useita päiviä jatkuneista sateisista ilmoista. Vastaukseeni taisi sisältyä huomautus vajavaisista vaikutusmahdollisuuksista vallitseviin sääoloihin ja kehotus asianmukaiseen pukeutumiseen olemassa olevaan säätyyppiin nähden. Olin tuossa katugallupissa siis kutakuinkin vastaavanlainen mielipidevaikuttaja siihen maailmanaikaan vallitseviin sääilmiöihin, kun kadunmies (-nainen) on tänä päivänä kokoomuksen tai jonkun muun puolueen puheenjohtajavalinnan suhteen, ellei sitten satu olemaan po. puolueen puoluekokousedustaja. Siitä huolimatta kadunmiestasoisia mielipiteitä puheenjohtajavalintoihin nähden kysellään ja niitä kerrotaan ihan kyselemättäkin eri yhteyksissä ja tilanteissa. Sosiaalinen media on ehkä kyseisenlaisten mielipideilmaisujen keskeisintä esiintymisaluetta. On…

    Comments Off on “Mielipidevaikuttaja”
  • Kotimainen Politiikka

    Isänmaa kaupan

    Kansakunnan kaapin päällä eduskunnassa käytiin viime viikon kyselytunnilla keskustelua hallituksen edesottamuksista valtion omistajapolitiikkaan. Vaikka eduskunnan kyselytunnit eivät kovin kummoisia virikelähteitä mielipidekirjoittajalle yleensä olekaan, joskus sielläkin kuulee mielenkiintoisia oivalluksia. Yksi sellainen sattui tämän kirjoittajan korvaan, kun vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi loihe lausumaan näkemyksensä hallituksen harjoittamasta omistajapolitiikasta seuraavasti: “Minkä Kekkonen toi, sen Sipilä vei!” Kovin vaikeaa ei ole yhtyä Mustajärven mielipiteeseen. Sen verran kansalaisomaisuutta on hallituksen toimesta kerrottu viime aikoina olevan kaupan, että isänmaan myyminen eniten tarjoavalle ei mielleyhtymänä ole kaukana. Kokoomuslainen ja kepulainen näkemys voi olla ja mitä ilmeisimmin myös on erilainen, mutta tämän kirjoittajan mielestä valtion omistajapolitiikan yksi keskeisimmistä tehtävä on olla tukemassa kasvua ja harjoitettua työllisyyspolitiikkaa sekä turvata omalta…