Kaikujako menneisyydestä?

Sitä muutama päivä sitten joutui oikein höristelemään korviaan, kun eri tahot uutisoivat Venäjän armeijan yleisesikuntapäällikön, armeijakenraali Nikolai Makarovin pitämästä puheesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Mitään uuttahan ei ole siinä, että itäinen naapurimaamme vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Se on julkituotu moneen kertaan ja useammankin henkilön toimesta. Sen sijaan uutta ja jopa yllättävää oli se, että erilaiset yhteistyöprojektit Naton kanssa närästävät veli venäläistä ja voisivat kuulemma olla uhkana Venäjän turvallisuudelle. Melkoisen yllätyksen suomalaiset kokivat myös sen suhteen, että venäläisten naapurien ärsytyskynnys näyttää ylittyneen jopa Suomen puolustusvoimien yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Ja ennen kuin suomalaiset ehtivät toipua edellisistä syytöksistä, Makarov lisäsi suomalaisten syntilistaan vielä itärajan tuntumassa pidetyt sotaharjoitukset, joissa armeijakenraalin mukaan harjoiteltiin aivan jotain muita, kuin puolustuksellisia taitoja. Ja että suomalaisen ja varsin arvovaltaisen kuulijakunnan hämmästys ja hämmennys olisi ollut täydellinen, armeijakenraali Makarovin kerrottiin esitelleen tilaisuudessa karttaa, jossa käytetty terminologia vei kuulijoiden ajatuksia varsin outoihin asiayhteyksiin. Kun itäisen naapurimaan armeijan yleisesikuntapäällikkö alkaa esitellä karttoja, jossa Suomi on sijoitettu Naton ja Venäjän rajalle ja nimenomaan Venäjän etupiiriin kuuluvaksi, korvien höristelyn lisäksi on aihetta hieraista myös silmiään.

Mikä näitä itäisen naapurimaamme kenraaleita oikein vaivaa? Oli maan nimenä sitten Neuvostoliitto tai Venäjä, nämä herrat katsovat asiakseen tai peräti oikeudekseen tulla tänne esittämään syytöksiään ja neuvomaan, kuinka itsenäisessä maassa on toimittava. Olettaisi, että kenraalimiehellä olisi sen verran psykologista silmää, että osaisi ennakoida, minkälaisen vaikutuksen moiset moitteet tekevät suomalaisiin. Ihan tavallisella arkikokemuksella voi todeta, että ei Nikolai Makarovin esitys Nato-kielteisyyttä suomalaisissa ainakaan lisännyt.

Virallisesti Suomen tuskin kannattaa moisen miehen puheista isommin välittää, vaikka Vladimir Putinin paluun Venäjän presidentiksi on jopa väitetty olleen Makarovin puheiden taustalla. Suomalaiset tekevät kuitenkin omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan käsin, oli kysymys sitten siitä, missä pitävät sotaharjoituksiaan tai minkälaista yhteistyötä tekevät Naton kanssa. Mutta, mutta! Jos Piruparka olisi presidentti Niinistön asemassa, tuskin malttaisin olla asiasta kysymättä Putinilta, kun ensimmäisen kerran hänet tapaan. Siitäkin huolimatta, että kysymys olisi vain ja ainoastaan menneisyyden kaiuista tai Makarovin yksityisajattelusta.