Yhteiskunta,  Kotimainen Politiikka

Suulla suuremmalla

Kukaan ei kiellä suuria ajattelemasta, mutta kun puheet ovat suurempia kuin suu, voisi olettaa ja odottaakin, että jonkinlaista vastinetta puheille olisi vähitellen jo näkyvissä.

Kun nykyinen pääministeri rakenteli kolmen ässän hallitustaan ja kirjoitteli hallitukselleen ohjelmaa, paljon oli asioita agendalla, joita oli tarkoitus korjailla ja hoitaa kuntoon. Sinne hallitusohjelman syövereihin ne näyttävät jääneenkin – korjauskohteet ja -keinot. Sillä kovin paljon konkreettista näyttöä hallituksella ei saavutustensa ja aikaansaannostensa esittelemiseksi ole.

Puheita, selityksiä, pelotteluita ja uhkailuja on toki riittänyt pääministeriltä ja myös muilta ministereiltä, mutta ne tuskin ovat kovin vakuuttava osoitus hallituksen toimintakyvystä. Tai no! Onhan hallitukselta tullut ihan selväsanaisia aloitteita ja esityksiä tehtävistä leikkauksista. Luettelematta tässä yhteydessä kovin yksityiskohtaisesti leikkauskohteita totean, että erittäin tasapuolisesti hallituksen leikkausten päämäärät ja tavoitteet ovat kohdistuneet kaikkein vähäosaisimpiin kansanosiin. Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat ehkä suurimmassa määrin olleet esillä, mutta kyllä muutkin köyhyysrajan tuntumassa elävät ihmiset ovat päässeet osalliseksi hallituksen “tasapuolisesti” köyhiä kohtelevista toimista, eikä näiden tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että osallistuminen tasavallan yhteisiin pelastustalkoisiin olisi heidän osaltaan jäänyt jotenkin vaatimattomaksi.

Paljon puhuttu Santeri Alkion henki köyhien huomioimisesta näkyy hyvin hallituksen leikkaustoimissa. Kaikilta vähävaraisilta ihmisryhmiltä on nyhdetty lamatalkoiden hengessä kutakuinkin tasapuolisesti, eikä monikaan näistä kansakunnan vähäosaisimmista ole niiltä säästynyt.

Sipilän ja niiden kahden muun ässän hallituksen toimien yhteydessä on usein puhuttu arvovalinnoista. Niitähän ne ovat, kun hallitus kurittaa köyhiä ja jättää veronkiertäjät ja muut kikkailijat ja talousrikolliset rauhaan. Vanha sanonta kuuluu, että ei korppi korpin silmää noki ja käytäntöön siirrettynä tuo sanonta näkyy kirjaimellisesti hallituspolitiikassa. Mistään uudesta ilmiöstä ei tietenkään ole kyse. Kaverista on aina pidetty huolta. Jyrki Katainenkin piti taannoin huolen siitä, että kaveria – nimeltään Pekka Himanen – ei jätetä ja hänelle järjestettiin varsin kohtuullinen kirjoituspalkkio veronmaksajien piikkiin. (muistaakseni 700 000 euroa), jostain epämääräisestä tekstistä Maksun jälkeen koko asiasta ei ole kuulunut sanaakaan. Olisiko jo aika?

Comments Off on Suulla suuremmalla