Liikenne

Säännöt

Kaikkien järjestäytyneiden yhteiskuntien toiminta perustuu erilaisiin säännöksiin ja niiden noudattamiseen. On lakeja, asetuksia, määräyksiä, sääntöjä, ohjeita, suosituksia etc. ja lienee kaikille kutakuinkin selvää, että järjestelmän toimivuus edellyttää säädösten noudattamisen valvontaa ja sitä, että rikkomuksista seuraa asianmukainen rangaistus.

  Voisi olettaa, että eri alojen virkamiehet, jotka monien säännösten viidakon ovat aikaansaaneet, eivät tätä tehtävää ole tehneet itsetarkoituksesta ja kansalaisia kiusatakseen, vaan jokaiselle säädökselle on löydettävissä jokin järkevä peruste.

  Liikenne on yksi osa-alue, jossa edellytetään sääntöjä. Myös niiden on oltava perusteltuja. Olen antanut itselleni kertoa, että liikenteessä alueellisista ja paikallisista nopeusrajoituksista päättää tien pitäjä eli kunnat ja kaupungit omilla asemakaava- ja taajama-alueillaan ja tielaitos (tai mikä kyseisen instanssin nimi nykyisin lieneekään) niin kutsutuilla yleisillä teillä. Perustelut nopeusrajoituksille sen sijaan saattavat olla lähes mitkä hyvänsä, lähtien asiallisesta liikenteen vaaratilanteiden ehkäisystä ja päätyen huomattavasti kyseenalaisempaan, vaikkapa jonkun vaikutusvaltaisen asukkaan kissan suojeluun.       

  Kesän kestäessä ja syksyn saapuessa yhä useammin toistettu tiedote koskee nopeusrajoitusten valvontaa lähes nollatoleranssitasolla. Mikäli olen ymmärtänyt, nopeusrajoitusten valvonta tulee perustumaan siihen, että jo 3 km / h nopeusrajoituksen ylitystä seuraa kirjallinen huomautus. Se on toistaiseksi jäänyt epäselväksi, mikä on sakkoraja ja myös se, kuinka monesta kirjallisesta huomautuksesta ja millä aikavälillä seuraa sakko tai muu sanktio.

   En tiedä mihin säännöksiin – vai onko ollut vain maan tapa – on perustunut se, että poliisi on ”hyväksynyt” nopeuden ylityksen, joka on pysynyt kymmenen prosentin rajoissa. Toisin sanoen 60 km / h nopeusrajoitusalueella on ”sallittu” nopeuden ylitys, ellei se ole noussut yli 66 km / h. Se on toki tiedossa, että suuri osa kuljettajista pitää nopeutensa tuon kymmenen prosentin ylärajoilla. Tämä tarkoittaa, että mainitulla nollatoleranssi-säännöillä tullaan operoimaan (kirjoittamaan muistutuksia) nopeusvälillä, joka on 63 – 66 km / h. Jälkimmäisen nopeuden ylittämisestä, kun jo nykysäännöilläkin, on seurannut rangaistus.

  Mistähän tulee se henkilöstölisäys, joka nollatoleranssin toteutumista valvoo ja ennen kaikkea se porukka, joka niitä kirjallisia huomautuksia kirjoittelee? Työttöminä olevista poliiseistako? Luulisi koulutetun rikostutkijan turhautuvan, kun poliisityönä kirjoittelee muistutuksia 3 km / h nopeusrajoituksen ylittäneille rikollisille.