TIEDON LÄHTEILLÄ

Maailmalla liikkuu totuudeksi väitettyjä tarinoita pilvin pimein. Piruparka uhrasi suuren osan juhannuksestaan kirjaan nimeltä ”Tietoa kaikkitietäville”.
Nykyihmisellä on taipumus olettaa, ellei nyt tietävänsä kaikkea, niin ainakin pystyvänsä hankkimaan lähes kaiken ihmiskunnan käytössä olevan tiedon ainoastaan hiirenpainalluksella. Varmasti moni asia selviää, mutta aina jää kysymyksiä vaille vastauksia.
Voidaan tietenkin kysyä, mitä hyötyä on tietää, kuinka monta krookusta tarvitaan kiloon sahramia? Tai mikä saa samppanjan poreilemaan? Eri mieltä voidaan olla, onko tieto siitä, kuinka monta lunta tarkoittavaa sanaa on eskimoilla tai kuka keksi kumisaappaat, tarpeellinen. Oli nyt niin tai näin, monta mielenkiintoista tietoa ja erilaista totuutta juhannus kuitenkin toi tullessaan. Tässä vain yksi esimerkki:
Urheilua seuraavat tietävät että maraton-juoksun pituus on 42 kilometriä ja 195metriä. Monille on myös tuttu tarina kreikkalaisesta sotilaasta ja sanansaattajasta Feidippidesistä, joka juoksi 490 eaa tuon pituisen matkan Marathonista Ateenaan kertomaan ateenalaisten, persialaisista saavuttamasta voitosta ja tarun mukaan, kerrottuaan uutisen, kaatui kuolleena maahan.
Tarina on toki miehuullinen siinä, että tehtävän suorittaminen vei mieheltä hengen. Kovin uskottava tarina ei välttämättä kuitenkaan ole. Vaikka 42 km on pitkä matka, yleensä maratoniin osallistujat selviävät urakastaan hengissä. Oletettavaa onkin, että tarina on aikojen saatossa sekaantunut toiseen, paljon myöhäisempään tarinaan. Siinä kerrotaan sanansaattajasta, joka juoksi Marathonista Spartaan matkan, joka on 246 kilometriä pyytämään apua persialaisten hyökkäyksen torjunnassa. Avun saanti ei onnistunut, jolloin miehen oli juostava sama matka vielä takaisin ja ateenalaisten oli taisteltava persialaisia vastaan omin voimin.
Mistä sitten on syntynyt tuo tarkka maraton-juoksun pituus? Vaikka Marathonin ja Ateenan välinen matka onkin noin 42 kilometriä, alkuaikojen olympialaisissa juoksun pituus vaihteli. Ainoa kriteeri oli, että juostavan matkan oli oltava kaikille sama.
Nykyisen pituiseksi maraton-juoksu muotoutui Britannian kuningasperheen mukavuuden takia. 1908 Lontoon olympialaisissa maratonin lähtöpaikaksi jouduttiin valitsemaan eräästä Windsorin linnan ikkunasta näkyvä kohta, jotta puolet kuningasperheen jäsenistä pääsisi seuraamaan lähtöä. Kun maali oli sijoitettu stadionilla kuninkaallisen aition eteen niin, että paikalle saapuneet kuningasperheen jäsenet näkivät maaliintulon, matkaksi muodostui tarkalleen 26 mailia 385 jaardia, joka on siis tuo 42 kilometriä 195 metriä, joka on sitä lähtien ollut maraton-juoksun tarkka pituus.