VITSIKÄSTÄKÖ?

Tapoihini ei ole kuulunut kilpailla näissä oman osioni kolumneissa erilaisten vitsinvääntäjien kanssa. Asian “vakavuuden” vuoksi teen kuitenkin poikkeuksen, koska vitsi kuuluu olennaisena osana tämänkertaiseen teemaan.
Siirtykäämme ajassa taaksepäin ensin tuonne 1980-luvun alkupuoliskolle, jolloin silloisen Neuvostoliiton silloinen päämies Leonid Brežnev oli kuollut. Monien muiden, Brežneviin liittyvien tarinoiden ohella, kuulin tuolloin jutun, jota itsekin olen myöhemmin kertonut lukemattomia kertoja. Sen aikaisesta näkökulmasta, tulevaisuuteen liittyvä kertomus kuului seuraavasti:
Jossain pilven reunalla, taivaallisessa kuningaskunnassa, herrat Brežnev ja yhdysvaltalainen kollegansa John F. Kennedy tapasivat toisensa. Vietettyään vuosia täydellisessä uutispimennossa, he päättivät pyytää pyhäksi kutsutulta Pietarilta lupaa päästä maahan katsomaan, kuinka maailma makaa. Sanomattakin lienee selvää, ettei Pietari siihen suostunut. Herrat olivat kuitenkin sitkeitä ja pyysivät saada edes päivän lehtiä luettavakseen, johon Pietari – varsin vastahakoisesti – suostui.
Innokkaana miehet alkoivat selata lehtiä ja kuinka ollakaan heti ensimmäisen etusivulla oli kissankorkuisin kirjaimin: ”Suuri talouskriisi koettelee Yhdysvaltoja”. Brežnev naureskeli vahingoniloisena, että eipä siellä kapitalismin kultamaassa kovin hyvin näytä asiat olevan.
He jatkoivat lehtien selausta, eikä sieltä näyttänyt löytyvän ainuttakaan uutista Neuvostoliitosta. Täysin uskomatonta, ettei maailman toisesta suurvallasta ole lehdissä ensimmäistäkään uutista! Ei muuta kuin uudelleen lehtiä lukemaan. Ja kuinka ollakaan, löytyihän sieltä yksi yhden palstan uutinen, joka oli otsikoitu: ”Rajakahakat jatkuvat Suomen ja Kiina rajalla”.
Yhdysvaltain talouskriisi ja etenkin se, ettei Neuvostoliitosta löytynyt sanaakaan maailman lehdistöstä, kuulosti tuohon aikaan niin nurinkuriselta, jopa absurdilta, että jo se aiheutti sellaista huvittuneisuutta, joka kelpuutti tarinan kohalaisen hyvien vitsien kategoriaan.
Ryhtymättä tässä nyt ennustajaksi – ainakaan tulevaisuuden, voidaan havaita, että jos tänä päivänä aukaisee lehden, niin ensimmäisenä silmille hyppäävät uutiset Yhdysvaltain pankkikriisistä.
Toinen, edellä kerrottuun tarinaan viittaava yhtäläisyys liittyy siihen, että vaikka kuinka selaat lehtien uutissivuja, sieltä tuskin löytyy sanaakaan Neuvostoliitosta.
Se, miten vitsiksi luonnehdittu tarina poikkeaa tämän päivän totuudesta on se, että uutinen rajakahakoista Suomen ja Kiinan rajalla ovat epätodennäköisiä syystä, että yhteistä maarajaa meillä Kiinan kanssa ei ole – ainakaan vielä toistaiseksi.