Alan naiset

Viime aikoina on usein taivasteltu naisten juomatapojen muuttumista. Määritelmä ”alan miehet” ei kansan suussa – virallisemmasta tahosta puhumattakaan – ole kovin helposti muuttunut vastaavaksi määritelmäksi ”alan naiset”.

  Liekö syynä kunnioitus kauniimpaa sukupuolta kohtaan, kun alan naisista ei ole juurikaan puhuttu, vaikka myös heitä – ihan omakohtaisiin kokemuksiin perustuen – on ollut jo pitkään. Muistan näet jo 1970-luvulta useammankin naisen, jotka niin sanotusti joivat pöydän alle varsin pitkälle alaan tutustuneita ja alkoholin suurkulutukseen syvällisemmin perehtyneitä miehiä.   

  Toki myönnän, että miehet niin aiemmin, kuin vielä nykyisinkin, ovat kulutetuissa alkoholimäärissä niskan päällä, vaikka naisten alkoholin kulutus on mediassa näkyneiden tietojen mukaan noussut ja erityisesti niin kutsutun humalahakuisuuden väitetään tulleen myös naisten alkoholinkäytön motivaatioksi.

  Jotkut alaan ja aiheeseen perehtyneet asiantuntijat ovat pohtineet pää höyryten, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat saaneet nykynaiset ryyppäämään kuin miehet konsanaan. Liekö yksi syy naisasialiike, jonka tasa-arvotavoitteisiin kuulunee, ettei naisten tarvitse nyhjätä kotona naukkailemassa puolittain salaa kaapin nurkassa olevista pulloistaan samaan aikaan, kun miehet rällästävät kapakoissa ja terasseilla. Eli ainakin osan ilmiöstä saattaisi selittää se, että naisten juomatavat ovat vain muuttuneet ja he ovat tulleet kaappipulloineen juopottelemaan julkisesti.

  Hameväen hylättyä kaappijuopottelun ja ryhtyessä juomaan kuin jätkät, on siitä ilmiönä seurannut myös se, että tuo muutos näkyy ja ennen kaikkea kuuluu. Naiset ja miehet erottuvat näet ravintola-asiakkainakin toisistaan lähes täysin. On totta, että edelleenkin, vain harvoin naiset ilmestyvät yksin kapakkaan. Ja kun heitä sitten on kaksi – isommasta porukasta puhumattakaan – meteli ja kakofonia kaikissa mahdollisissa äänen lajeissa ja -sävyissä on taattu.

  Toki naisporukoita istui myös siihen aikaan ravintoloissa, kun Piruparka 1970 – 80-luvuilla seisoskeli lukuisten kapakoiden ovilla portsarina. Noihin aikoihin ei naisten humalajuominen ollut tietenkään nykytasollaan, mutta ei se kuitenkaan niin harvinaista ollut, ettei tällaisen joukon poistaminen ravintolasta olisi muistissa vielä neljännesvuosisata jälkeenkinpäin. Oli siinä kysymyksessä sen verran rankat työtehtävät.

  Todettakoon, että todellisia alan naisia on siis olemassa. Joukkona he eivät kuitenkaan ole arvonimeä ansainneet. Naiset ovat juomatavoissaan verrattavissa humalahakuisuudella huomiota tavoittelevaan nuorisoon, jonka noviisinomaisia juomatapoja myös taivastellaan.