Kiusatut ja kiusaajat

Viime aikoina ovat taas julkisuudessa esillä olleet monet koulukiusaamiseksi kutsutut tapaukset. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen on toki epämiellyttävää ja pitkään jatkuessaan lienee todella rankkaa. Se on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus. Se, mikä toisen mielestä on normaaliin kanssakäymiseen kuuluvaa harmitonta pilailua ja kavereiden kesken harrastettua tavallista huulenheittoa, saattaa jonkun toisen näkökulmasta katsottuna olla kiusaamista.

  Onko se kiusaamista, jos joku kokee itsensä syrjäytetyksi ja sen seurauksena kiusauksen kohteeksi, kun ei pääse niihin porukoihin mihin haluaisi?  No, voin lohduttaa, että jos se on kiusaamista, koko aikuisten maailma perustuu kiusanteolle. Yksi esimerkki satojen muiden joukosta: Ei sitä tavallisella suomalaisella ole mitään asiaa ruotsalaiselle klubille, vaikka kuinka tekisi joskus mieli päästä ”itseään parempaan” seuraan.

  Toki koulukiusattuja ja -kiusaajia on ollut ennenkin. Jostain syystä näyttäisi kuitenkin siltä, että koulukiusaaminen kaikista koulurauhan julistuksista ja ”Kiva koulu”-projekteista huolimatta, olisi lisääntynyt. Vai puhutaanko siitä vaan enemmän? Nykyisin näyttää kuuluvan ajan kuvaan ja olevan jostain kummallisesta syystä jopa trendikästä, että yksi ja toinen, aikuisikään ehtinyt pieni tai vähän isompikin julkkis, ilmoittautuu julkisuudessa koulukiusatuksi tai peräti kiusaajaksi. Tämän kirjoittajan tajuntaan ei mahdu, mitä koulukiusatun statuksella (-kiusaajasta nyt puhumattakaan) on mahdollista saavuttaa – ellei kysymys sitten ole säälipisteiden kalastelusta. 

  Koulukiusaaminen on tullut esiin ja sitä on tuputettu melko yllättäviinkin yhteyksiin. En lähde arvailemaan syytä, miksi kaikkea nuorten ongelmakäyttäytymistä toisiaan kohtaan, on ruvettu kutsumaan koulukiusaamiseksi. Kuulostaa varsin oudolta koulukiusaamisuutiselta, kun kerrotaan, että lapset tunkeutuivat pahoinpitelemään ja riehumaan toisten kotiin – kuten Helsingin Viikissä tapahtui.  Mitä tekemistä tällaisella tapahtumalla on koulukiusaamisen kanssa?

 ”Kyllä rikkaita harmittaa, kun köyhän lapsi on kaunis…” laulaa Lauri Tähkä. Mutta jos nuoret tytöt tilaavat suuren maailman mafia-tyyliin isokokoisen ja muuten ronskin tytön pahoinpitelemään ja hoitamaan homman omasta puolestaan, syystä, että pahoinpitelyn kohde on niin hyvän näköinen ja hänellä on käytössään rahaa, ollaan erittäin vaarallisella tiellä, jos asia pyritään laittamaan koulukiusaamisen piikkiin ja kuittaamaan sillä. Yhtään fiksumpaa käyttäytymistä eivät osoittaneet ne ympärillä seisoskelevat nuoret, jotka mitään tekemättä hölmöinä katselivat pahoinpitelyä sivusta.