ONKO IKÄÄ ÄÄNESTÄÄ?

Viime vuosina on vaalien alla tullut tavaksi herätellä keskustelua äänestysikärajan alentamisesta nykyisestä 18 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Keskustelun käynnistäjät näyttävät jälleen kerran löytyvän sylttytehtaalta eli puoluetoimistoista. Onko puolueilla puutetta ihmisistä, joiden asiaa ja etua ajaa, vai onko pyrkimys ainoastaan äänisaaliin kasvattamiseen? Mitään valtaisaa innostusta ei äänestysikärajan alentamisen puolesta ole ollut ainakaan havaittavissa itse kohderyhmän eli 16–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa.
Näin äänioikeuden juhlavuonna tulee mieleen, että kun suomalaiset ensimmäisen kerran pääsivät valitsemaan yksikamarista eduskuntaa vuonna 1907, äänioikeusikäraja oli 24 vuotta. Sodan jälkeen mainittua ikärajaa alennettiin 21 vuoteen. Oletettavasti ajateltiin, että miehet, jotka kelpasivat henkensä kaupalla puolustamaan isänmaataan, kelpasivat myös äänestämään – mutta kuitenkin vasta 21 vuoden iässä, ei sen nuorempana. Suurten ikäluokkien alkaessa lähestyä äänioikeusikärajaa, se alennettiin 20 ikävuoteen vuonna 1969 ja edelleen vuonna 1972 nykyiseen 18 ikävuoteen. 1990-luvulla säännöksiä muutettiin vielä niin, että äänioikeus on henkilöllä, joka on saavuttanut tuon 18 vuoden iän vaalipäivään mennessä.
Maailmassa on kuusi maata, joissa äänoikeusikäraja on alle 18 vuotta eli Brasilia, Indonesia, Iran, Kuuba, Nicaragua ja Pohjois-Korea. Tuosta porukasta ei vilkkaalla mielikuvituksellakaan löydy viiteryhmää, johon suomalaiset haluaisivat samaistua. Vai onko joku eri mieltä?
Voidaan aiheellisesti kysyä, onko äänestysikärajan alentamisella tosiasiallista vaikutusta äänestysaktiivisuuteen? 18–24-vuotiaiden äänestysprosentit ovat jo nykyisellään varttuneempaa väestöä huomattavasti alhaisemmat. Joissain Itä-Helsingin lähiöissä nuorten miesten äänestysprosentti on jäänyt pyöreään nollaan. Kannattaisiko puoluetoimistojen keskittyä tämänkaltaisten ryhmien aktivoimiseen ennen, kuin havittelevat yhä nuorempia äänestäjiä? Muuten suuntaus on se, että vaalityö on tulevaisuudessa suunnattava päiväkoteihin ja koulun ala-asteille.
Mitä järkeä on muutenkaan erottaa täysi-ikäisyysikärajaa ja äänestysikärajaa toisistaan? Onko henkilö kykenevä tekemään poliittisia valintoja, ellei luoteta hänen kykyynsä hallita autolla ajotaitoja tai anneta oikeutta käydä vaikkapa viinaostoksilla?