Öykkärikaksikko

Kun Ilta-Sanomat viime viikolla kertoi entisen elinkeinoministerin ja nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen Helsingin Sanomille antamasta lausunnosta, jonka mukaan eläkeiän korottaminen ”ei ole ainoa tapa repiä ihmisestä lisää työpanosta”, aiheutti se sen, että jo Häkämiehen sanavalinta alkoi vietävästi ärsyttää. Oliko sanontatapa harkittu vai kuvastiko ilmaisu vaistonvaraisesti kymenlaaksolaisen syvimpiä tunteita ja tuntemuksia, joiden mukaan tarkoitus on todella ”repiä” työntekijästä kaikki mahdollinen työnantajan hyvinvoinnin alttarille. Häkämiehen lääke oli, että työntekijät luopuisivat arkivapaista, joka tarkoittanee paluuta kuusipäiväiseen työviikkoon, jonka ihanuutta tämänkin kirjoittaja työuransa alkuaikoina 1960-luvulta lähtien pääsi kokeilemaan.
 

Eipä kulunut montakaan päivää, kun öykkärikaksikon toinen osapuoli eli Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kokkila avasi suunsa – tällä kertaa koko kansan hämmästeltäväksi Yle TV1:n Ykkösaamussa. Vaikka siinä ei ole mitään uutta tai hämmästeltävää, että juuri EK:n taholta toppuutellaan ammattiyhdistysliikettä ja peräänkuulutetaan malttia ja vastuullisuutta tulevissa palkkaneuvotteluissa. Eikä tuiki harvinaista ole sekään, että julkisuudessa aloitetaan puheet niin kutsutusta nollalinjasta. Mutta se sen sijaan on uutta, etten sanoisi jopa ennen kuulumatonta, että Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitteena on paitsi pidentää työaikoja kuusipäiväiseksi työviikoksi, alentaa samaan aikaan myös palkkoja. Ja nimenomaan työntekijöiden palkkoja.
 

Löysikö vakka eli Kokkila Häkämiehessä kantensa? Se on kysymys joka ensimmäisenä tulee mieleen, kun tuon parivaljakon öykkäröintiä seuraa. Sen verran samankaltainen ääni tuntuu kajahtelevan molempien äänenpainoissa. Kun toisaalla uutisoidaan, että Suomi – kaikista Elinkeinoelämän keskusliiton päinvastaisista väitteistä huolimatta – on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, eli kilpailukyvyltään kolmantena heti Sveitsin ja Singaporen jälkeen, mutta edellä esimerkiksi Ruotsia. Näin ollen ei öykkärikaksikon puheiden taustalla palkanalennuksista ja arkivapaista luopumisista voi olla muuta kuin tiettyjen tahojen tyytymättömyys omiin optioihinsa ja muihin vastaaviin etuuksiin, joiden alentamisesta tai jopa kokonaan poistamisista ei kukaan puhu mitään.
 

Kun Kokkila hurskastellen esittää, että toivottavasti kaikki ymmärtävät, että nyt ei ole aika ajaa omia etujaan. Voi kysyä Kokkilalta, että kenen etua hän tässä on ajamassa? Suomi-neidon ja kansallisen edun selän taakse on helppo piiloutua silloin, kun omia intressejä ollaan tavoittelemassa. Näin se vaan on. Ei ihan kaikkea työntekijästä sentään voi ”repiä”, sanoi Häkämies öykkärikavereineen mitä hyvänsä.