Toiveammateista

  Koska palstanpitäjän aihepiirit – sattuneesta syystä eli kuntavaalien läheisyydestä johtuen – ovat edelleen rajalliset, lienee yhteiskuntarauhan säilymisen vuoksi tarkoituksenmukaista jatkaa muistelulinjalla ja kirjoitta omakohtaisista kokemuksista.
 

  Lapsilla on usein toiveammatteja, jotka subjektiivisina kohteina ovat aina vakavasti esitettyjä tavoitteita. Toiveammattien valikoitumiseen vaikuttavat monet asiat, eikä television, eri ammateista antama kuva taida olla kaikkein vähäisimpiä. Siksi lähes kaikilla televisiokanavilla suoranaiseksi buumiksi muodostuneet kokkiohjelmat, ovat tuskin vähentäneet kokin ammatin suosiota nykynuorison keskuudessa. Joillain ammateilla toiveammattien joukossa on silti pysyvämpi ja pitkäjännitteisempi asema. Palomiehen, poliisin ja veturinkuljettajan ammatit ovat esiintyneet poikien toiveammatteina vuosikymmenet. Samoin sairaanhoitajan, opettajan ja ehkä edelleen myös lentoemännän tehtävät, ovat iät ja ajat olleet tyttöjen suosiossa.
 

  Kovin tavallista ei liene, että lapsuudessa unelmoitu toive tulevasta ammatista toteutuisi. Ajan myötä realismi voittaa alaa ja turhat haaveet ja haihattelut karisevat. Eikä lapsen muodostama kuva toiveammatista yleensäkään ole se, mikä on karu todellisuus. Mutta, mutta! Jääkö jokin vaivaamaan mieltä? Jos nuorena haaveilee merimiehen urasta maailman merillä, mutta todellisiksi seilauskokemuksiksi ovat jääneet viinanhakureissut Tallinnaan tai matkat Korkeasaaren lautalla, jääkö mielen syövereihin kalvamaan ajatus toteutumatta jääneestä toiveammatista?  
 

  Myös Piruparalla on ollut toiveammatteja. Edellä mainittujen palomiehen, kokin ja merimiehen ammattien lisäksi repertuaariin ovat kuuluneet ainakin haaveet työskennellä sirkuksessa, ajaa bussia ja ryhtyä isoäidin mallin mukaan yrittäjäksi. Myös kirjoittavan toimittajan ja sairaankuljettajan tehtävät ovat kuuluneet toiveammattien joukkoon. Taisipa jossain vaiheessa olla haave ryhtyä myös nuohoojaksi.
 

  Ajatus siitä, että kokeilematta jäänyt toiveammatti tulisi jäytämään mieltä loppuelämän, aiheutti sen, että Piruparka on vuosien saatossa tullut työskennelleeksi, ainakin jonkin aikaa, kutakuinkin kaikissa niissä ammateissa, jotka jossain vaiheessa ovat kuuluneet toiveammattien joukkoon. Siksi olen aikojen kuluessa tullut toimineeksi paitsi palo- ja pelastustoimen eri tehtävissä, myös yhden kesän sirkuksessa. Lisäksi on tullut kokkailtua sekä ”säkäkokkina” laivassa, mutta myös ravintolakeittiö on tullut tutuksi. Sen lisäksi kokemusten piiriin kuuluu työskentely niin sairaankuljettajana, kuin bussikuskina. Nuohoojana oloakin on tullut kokeiltua. Kun listaan lisätään vielä yli 1000 kirjoitettua lehtikolumnia ja pari konkkaan mennyttä omaa yritystä, niin siinähän sitä on kokemusta toiveammateista.