PUHEENJOHTAJA

Aikaa on kaksi ja puoli viikkoa siihen, kun alkaa Suomen puheenjohtajuus Euroopan unionissa. Mikäli uutisia on tullut seurattua huolimattomasti, voisi olettaa, että EU on ollut ilman puheenjohtajaa viimeiset seitsemän vuotta. Se aika on kulunut, kun Suomi edellisen kerran hoiti tehtävää. Muiden maiden puheenjohtajuuksista on uutisissa kerrottu vain ohimennen. Tästä voisi päätellä, että puheenjohtaminen EU:ssa on tärkeää ainoastaan silloin, kun hommaa hoitaa Suomi.
Jos tehtäisiin kysely suomalaisten keskuudessa, melko moni osaisi vastata kysymykseen: Mikä maa on EU:n puheenjohtajamaa loppuvuonna 2006? Harvempi kykenisi kertomaan, kuka tehtävää on hoitanut alkuvuoden ja tuskin kukaan osaisi sanoa, mitkä kaksi maata EU:n puheenjohtajuutta hoitavat ensi vuonna. Suoranaista asiantuntemusta edellyttäisi, että tietäisi, koska Suomi seuraavan kerran on johtamassa puhetta EU:ssa. Voidaan syystä kysyä: Mitä suomalaiset muistavat muiden EU-maiden puheenjohtajakausilta? Joitain sopimuksia on nimetty sen paikkakunnan mukaan, missä sopimus on allekirjoitettu. Muuten puheenjohtajakaudet eivät eurooppalaisia taida juurikaan hetkauttaa, paitsi tietenkin suomalaisia silloin, kun tehtävä osuu omalle kohdalle.
On selvää, että EU:n puheenjohtajuus nostaa tehtävää hoitavan maan profiilia niiden silmissä, jotka järjestettäviin kokouksiin osallistuvat. Kun Suomessa puheenjohtajakaudella pidetään yli 130 kokousta ja joiden osanottajat avustajineen, neuvonantajineen ja muine tukihenkilöineen saapuvat 25:stä EU:n jäsenmaasta, kokousvieraiden määrä nousee reippaasti yli 10 000. Kun tähän päälle lasketaan eri tiedotusvälineiden toimittajat, liikutaan henkilömäärissä, jotka varmasti aiheuttavat matkailun edistäjissä myötätuntoisia ajatuksia. Muodostaahan tuollainen ihmismäärä ainakin teoriassa potentiaalisen markkinointireservin, mikäli ovat näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisiä.
Tuoko Suomen EU-puheenjohtajuus mukanaan muutakin, kuin poliitikkojen, virkamiesten ja toimittajien matkailua maahamme, sitä voi pohtia. Mikäli kysymys on pelkästään tasavallan ja sen pääministerin itsetunnon kohottamisesta, kovin on hintavaa puuhaa.