PUHEENJOHTAJAMAA VAIHTUI

Kun EU-asioitakin tulee jonkinasteisella mielenkiinnolla seurattua, olen ollut havaitsevinani, että Suomessa Euroopan unionin kulloinenkin puheenjohtajuus, ei ainakaan tiedotusvälineissä kovin paljon näy, eikä sille anneta juurikaan painoarvoa. Paitsi tietenikin silloin, kun Suomi itse on nuijan varressa. Silloin puheenjohtajamaan asemaa maalaillaan vallankäyttömahdollisuuksiltaan lähes diktatoriseksi. Kokemukset aiempien puheenjohtajakausien jälkeen osoittavat, että puheet ovat olleet tekoja ja ainakin saavutuksia suuremmat. Ehkä puheet ovatkin tarkoitettu ainoastaan ”kotijoukoille”, kulloinkin vallassa olevan hallituksen toimia pönkittämään.

Suomalaisia tiedotusvälineitä seuratessa voisi olettaa, että EU:lla ei puheenjohtajaa olekaan, paitsi silloin, kun Suomi tehtävää hoitaa. Toisaalta EU:ssa asiat ovat hoidettu niin, että puheenjohtajuuden osuessa pienten maiden kohdalle, agendalla on aina pieniä asioita ja jotta tasapuolisuus ja maiden välinen tasa-arvo säilyisi, suurten maiden hoidettavaksi jostain syystä aina osuu suuria asioita. Näinhän tämä toimii, eikä kenelläkään ole nokan koputtamista.

Johtuen ehkä siitä, kun naapurimaa Ruotsi pari päivää sitten otti loppuvuodeksi EU:n puheenjohtajatehtävät vastaan, että asia hieman tavallista enemmän näyttää kiinnostavan myös Suomessa. Samassa yhteydessä – Ruotsin tehtävää ilmeisesti ennakoiden – on käsitelty myös jonkin verran alkuvuoden hoitanutta Tsekin tasavallan puheenjohtajuutta. Kovin mairittelevia eivät arviot ole olleet. Helpottaako tilanne jollain tavalla Ruotsin asemaa – jää nähtäväksi? Olettaa kuitenkin sopii, että huonosti menneen Tsekin tasavallan puheenjohtajakauden jälkeen, pienetkin menestykset näkyvät positiivisina onnistumisina Ruotsille.

Mikäli olen ymmärtänyt, päinvastoin kun Suomessa, Ruotsissa ei erityisemmin korosteta puheenjohtajamaan valtaa. Siellä tyydytään siihen, että vielä heidän puheenjohtajakaudellaan – Irlannin kansanäänestystä lukuun ottamatta – Lissabonin sopimus ei etene siihen käsittelyvaiheeseen, että ruotsalaiset pääsisivät elvistelmään sen lopullisen hyväksymisen yhteydessä.

Ilmastoasiat tulevat tiettävästi olemaan keskeisessä asemassa EU:ssa seuraavan puolen vuoden aikana. Se on turvallinen ja kaikkien hyväksymä teema. Ei ole Ruotsin vika, jos ilmastonmuutos ei pysähdy sen puheenjohtajakaudella. Finanssikriisikin etenee tappavaa tahtiaan, eikä muitakaan suuria uutisia Ruotsin puheenjohtajakaudelta ole odotettavissa. No, komission puheenjohtajan Barroson uudelleenvalinnan pitkittyminen saattaa tuoda Ruotsille hieman arvotonta arvonnousua. Ehkä me kuitenkin kestämme sen.