VAPUN MERKEISSÄ

Vappua on totuttu nykyaikana pitämään ylioppilaiden ja työläisten juhlapäivänä. Asiaan paneutuneet tietävät kuitenkin kertoa, että vappua on vietetty jo niin paljon aikaisemmin, että kummastakaan mainitusta ihmisryhmästä ei vielä ollut tietoakaan. Tiettävästi ensimmäisiä vapun juhlijoita ovat olleet aikoinaan germaanit, joiden elinalueilla kevät vapun vieton aikaan oli huomattavasti pidemmällä kuin täällä pohjoisessa ja jotka näin ollen juhlivat vappua, aiheenaan valon ja kevään saama “voitto” talven pimeydestä.
Vaikka nykypäivän vapun vietossa ei uskonnollisia piirteitä juuri olekaan havaittavissa, myös vapun juhlinnalla on olemassa uskonnollisen juhlan juurensa. Katolinen vapun vietto alkoi sekaantua germaanien pakanalliseen kevätjuhlaan 700-luvulla, kun baijerilainen abbedissa Walburg julistettiin pyhimykseksi. Tarina kertoo, että hänestä tuli noituuden ja harhaoppien vastustajien suojelupyhimys.
Perinteiset vappuherkut sima ja tippaleivät eivät nekään ole ihan tuoreita nautittavia, vaan molemmat ovat tiettävästi peräisin suomalaisista pappis- ja säätyläiskodeista joissa on vietetty erityisiä vappukalaaseja ainakin jo 1700-luvulla.
Nykyisen urbaanin kaupunkilaisleiman vappu sai 1800-luvulla, kun ylioppilaat aloittivat vapun juhlinnan. Noilta ajoilta lienee peräisin myös vapun juhlinnan riehakkuus ja varsin kosteat perinteet. Tuolta aikakaudelta on perinteenä säilynyt myös käytäntö, että ulkoilmaravintolat ja nykyisin myös monet kesäterassit avaavat vappuna ovensa suurelle yleisölle, mikäli säät vain suinkin sen sallivat. Ylioppilaiden mustalippainen valkolakki yleistyi 1870-luvulla. Tätä, monella suomalaiselle yli sadan vuoden ajan, niin tärkeää ja tavoiteltua valkolakkia ei muualla maailmassa juurikaan mielletä tietyn oppimäärän ilmentymäksi, vaan paremminkin kipparin tai purjehtijan päähineeksi.
Vuodesta 1932 lähtien ylioppilaat ovat lakittaneet Havis Amandan valkolakilla, joka perinne on sieltä siirtynyt muihinkin yliopistokaupunkeihin.
Viimeisin tulokas vapunviettäjien joukossa on työväestö. Heidän vappuperinteensä alkoi vuonna 1889, jolloin ensimmäinen sosialistinen internationaali nimesi vapun kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi. Helsingissä työläisten vappukulkue esiintyi ensimmäisen kerran 1897, jolloin marssijoita oli mukana lähes kolmetuhatta. Tuolloin Suomessa vappukulkueessa esiintyivät myös ensimmäistä kertaa punaiset liput.
Ainakin Suomessa perinteisten työväenpuolueiden lisäksi myös muut puolueet ovat alkaneet järjestämään kulkueita ja poliittisia puhetilaisuuksiaan juuri vappuna. Näitä tapahtumia on kuitenkin pidettävä lähinnä kateudesta johtuvana apinointina.