Eipä herätä sympatiaa

Tässä on jo jonkin aikaa puolihuolimattomalla ja hyvin pienellä, henkilökohtaista kiinnostusta osoittavalla, intensiteetillä tullut seurattua suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kyseenalaisia seikkailuja venäjänmaan keisarin Vladimir Putinin valtakunnassa.

Kuten otsikossa totean, että nuo seikkailut eivät tämän kirjoittajan taholla juurikaan ole sympatioita herättäneet. Ja se, mikä näkyy erilaisilla keskustelupalstoilla ja muualla sosiaalisessa mediassa osoittaa, että en ole ainoa. Suomessakin kun edellytetään, että maassa on oltava ja elettävä maan tavalla, lienee selvää, että suomalaisilta vaaditaan vastaavaa käytöstä muualla. Joka taas yksiselitteisesti tarkoittaa, että eivät suomalaiset voi lähteä muihin maihin uhmaamaan näissä säädettyjä lakeja ja toimimaan niiden vastaisesti, vaikka kuinka asia tuntuisi oikealta ja jopa oikeutetulta. Tai ainakin on oltava valmis kärsimään seuraamukset. Ja niitä näyttäisi viime tiedon mukaan Suvi Saarelalle olevan tulossa. Tätä kirjoitettaessa julkaistun tiedon mukaan hänellä olisi odotettavissa syyte merirosvoudesta. Se ei venäläisen lainsäädännön mukaan ole mikään pikkujuttu. Mikäli julkisuudessa olevat tiedot pitävät paikkansa, jopa 15 vuoden maksimirangaistus saattaisi olla teoriassa mahdollinen ja kun venäläisestä oikeuslaitoksesta on kysymys kaikki, mikä on mahdollista, voi olla myös todennäköistä. Kun tiedetään, että suomalaisessa oikeuskäytännössä harkittuun murhaan syyllistyneet ja elinkautista tuomiota istuvat rikolliset voivat anoa pääsyä ehdonalaiseen vapauteen jo 12 vuoden istumisen jälkeen. Ja yleensä he sen saavatkin, ainakin viimeistään tuon 15 vuotta istuttuaan. Tämä kannattaisi tiedostaa, ennen kuin lähtee seikkailemaan ja leikkimään merirosvoa venäjänmaalle, sillä merirosvous on vakava asia.

Vaikka sympatia ei olekaan se ensimmäinen ajatus, jota Sini Saarela palstanpitäjässä herättää, on selvää, että Suomen kansalaisena hänelle kuuluu antaa kaikki mahdollinen lainopillinen tuki. Sekä varmistua siitä, että venäläinen oikeuslaitos toimii ratkaisuissaan – olivatpa ne minkälaisia hyvänsä – mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja niin, että tuomiot, joita todennäköisesti julistetaan, kestävät myös kansainvälisen tarkastelun.

Mikäli olen ymmärtänyt, Sini Saarela ei Greenpeace – aktivismissaan ole mikään ”eilisen teeren poika”, eikä häntä liene houkuteltu mukaan lapsellisuuttaan, vaan kysymys on jopa ammattimaisesta tai ainakin puoliammattimaisesta toiminnasta ja hän on tasan tarkkaan tiennyt, mihin on ryhtymässä. Näin ollen ei kenenkään tarvitse suuremmin ihmetellä, jos tuomioita – odotettavissa oleva tutkintovankeuden jälkeenkin – ropisee roppakaupalla.