Kotimainen Politiikka

Inhokit

Tämän kirjoittaja on aina tuolta viidentoista vuoden ikäisestä, tänne kuudenkympin ja kuoleman välimaastoon – milloin aktiivisemmin, milloin hieman maltillisemmin – seurannut tasavallan politiikkaa ja siinä vaikuttavia ihmisiä. Tästä – lähes 50 vuoden – kokemuksesta huolimatta, myönnän yllättyneeni, kun luin äskettäin julkaistua tutkimusta, jonka mukaan tasavallan inhotuin poliitikko ylivoimaisella kannatuksella ja erityisesti nuorison keskuudessa, on kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Tutkimukseen vastanneista peräti 41 prosenttia piti Räsästä Suomen inhottavimpana poliitikkona. Näin maallikon näkökulmasta – ei kovin mairittelevaa, kun koko poliitikon toiminta kuitenkin perustuu kansalaisten ja äänestäjien tukeen.

Näyttäisikin siltä, että nykytrendinä on juuri naispoliitikkojen inhottavuus. Kakkossijan inhokkitilastossa näet valloitti demareiden Jutta Urpilainen, toki puolta pienemmällä, mutta silti 21 prosentin kannatuksella. Urpilaisen yliyrittävä ja opettajamainen esiintyminen eduskunnassa, olisi olettanut närästävän, ainakin tasavallan nuoria toivoja, jopa huomattavasti enemmän.

Urpilaista hieman pienemmällä eli 20 prosentin kannatuksella kolmannelle sijalle inhottavuuslistalle pääsi sitten mies eli perussuomalaisten Timo Soini. Sijoitus on ristiriitainen, sillä samalla, kun Soini sijoittui kolmanneksi inhottavammaksi poliitikoksi, hänet valittiin varsin selvästi myös tasavallan suosituimmaksi yhteisten asioiden ajajaksi 26 prosentin kannatuksella, voittaen suosikkilistalla toiseksi tulleen Alexander Stubbin kolmella prosentilla.

Julkaistut tutkimustulokset eivät sisältäneet perusteluja. Aiheesta kuitenkin käydään aktiivista mielipiteenvaihtoa eri keskustelupalstoilla. Kun aivan pintapuolisesti katselin siellä esitettyjä näkemyksiä, näyttäisi siltä, että Räsäsen kristilliset mielipiteet ja viime aikoina julkisuudessa olleet homokäsitykset, ovat niitä jotka ainakin nuorisoa näyttävät eniten ärsyttävän. Toisaalta on toki huomioitava, että saa Räsänen keskustelupalstoilla myös tukea. Eli ei tämä yhteiskunta – edes sen nuorison osalta – täysin sukupuolineutraaliksi ole muuttumassa.

Noilla keskustelupalstoilla, muista naispuolisista poliitikoista inhokkilistalle kannatusta näytti saavan melkoisesti myös Astrid Thors. Eikä tasavallan presidenttiäkään säästelty. Toki hän sai myös kiitosta siitä, että oli jossain yhteydessä kehottanut kuuntelemaan Timo Soinia herkällä korvalla.

Pintapuolisen arvion mukaan nimet Katainen ja Arhinmäki näyttivät esiintyvän urospuolisista poliitikoista muita useammin inhokkinimien joukossa.