Ministerit kiertoon

Jo nykyhallituksen alkumetreillä, demareiden puheenjohtaja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen julkitoi tiedon, että jossain vaiheessa hallituskautta demareiden ministereitä tullaan tavalla tai toisella kierrättämään. Ajatuksen ääneen lausuminen odotettavissa olevasta ministerikierrätyksestä oli Urpilaiselta kohtalaisen fiksu tai ainakin laskelmoitu toimi. Kun tiedossa on, että joillekin paikka mustan ministeriauton takapenkillä saattaisi olla mahdollinen tai jopa todennäköinen, se kohentaa lojaliteettia puoluejohtoa kohtaan kummasti.

Vaihdettavien tai kierrätettävien demariministerien nimillä on spekuloitu siitä lähtien, kun Urpilainen asian esitti. Vahvimmin lähtökuopissa näyttäisivät olevan niin kutsutut G-ministerit eli opetusministeri Jukka Gustafsson ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Ulkoministeri Erkki Tuomiojankin nimeä on väläytelty, mutta hänen taannoinen ilmoituksensa pyrkiä jatkoon kansanedustajana myös seuraavalla vaalikaudella, saattaa hieman hillitä hänen kierrättämistään. Lauri Ihalainen työministerinä on sen verran kova luu ja tärkeä tuki – myös ehdottoman lojaalisuutensa vuoksi – puheenjohtaja Urpilaiselle, että häntä tuskin kukaan on haastamassa. Energiapakkaus Krista Kiurukin jatkanee ministerinä. Onko pesti edelleen asunto- ja viestintäministeri, se jää nähtäväksi.

Potentiaalisia ja ennen kaikkea innokkaita ministerikandidaatteja demarileiristäkin löytyy pilvin pimein. Vaikka kansanedustaja Anneli Kiljunen – ainakin suuren yleisön silmissä – pilasi mahdollisuutensa tuomalla tässä taannoin esiin innokkuutensa ministeritehtävään, muita hieman maltillisempia pestin kyttääjiä kyllä riittää.

Maarit Feldt-Ranta on profiloitunut demareiden kuntauudistusguruna, joten hänellä saattaisi olla hallituksessa järkevää käyttöä. Jouni Backmanilla on aiempaa ministerikokemusta instituutioiden alasajosta, kun hän hallintoministerinä viime vuosituhannen lopulla lakkautti suurimman osan Suomen lääneistä. Suuren valiokunnan puheenjohtajan Mia-Petra Kumpula-Natrin nimi on myös ollut esillä. Hän on samasta Vaasan vaalipiiristä, kuin Jutta Urpilainenkin. Spekulaatiota käydäänkin sillä, että jos Kumpula-Natri asettuisi ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa vaikkapa Helsingissä. Se jättäisi Vaasan vaalipiirin yksin Urpilaisen kotikentäksi. Sillä saattaisi Kumpula-Natrille paikka mustan auton takapenkille irrota. Samalla vapautuisi suuren valiokunnan puheenjohtajan paikka, joka olisi tarpeeksi arvokas ja arvostettu tehtävä vaikkapa Erkki Tuomiojan kokeneelle imagolle.

Demareiden varapuheenjohtajan Antti Lindtmanin nimikin on ollut esillä. Häntä pidetään kuitenkin Urpilaisen haastajana demareiden tulevissa puheenjohtajakaavailuissa, joten häntä Urpilainen tuskin haluaa pätevöittää ministerintehtävissä vielä tässä vaiheessa.