Sananhelinää

Kun kuluneen viikon puolenvälin tietämissä ”ässä-miehet” tupsahtivat tiedotusvälineiden tentittäväksi jostain Smolnan käytävien ja kammioiden sokkeloista, odotettiin edes jonkinlaista tiedon tynkää käytyjen neuvottelujen tuloksista. Ja tulihan sitä – tietoa. Mieleenpainuvinta oli tämän keskinäisen kehumisen kerhon elvistely omilla oppiarvoillaan. En osaa sanoa kalpenivatko insinööri Sipilän prosessointikaaviot, kun herrat Soini ja Stubb pääsivät elvistelemään omilla maisteri- ja tohtoriarvoillaan.

Sanomattakin lienee selvää, että kansalaisilla on lupa ja jopa oikeus odottaa noin itsetietoisina omia oppiarvojaan korostavilta ässä-miehiltä kelvollista tietoa ja kunnollisia neuvottelutuloksia, vaikka kysymys tällä kertaa oli vasta ”puolimatkan krouvista” ja keskustelut, kovempaa vääntöä odotettavissa olevista talouskysymyksistä, ovat vasta edessä.

Näyttäisi siltä, että jopa herra Stubb olisi muuttanut mieltään, mitä tulee konsensushakuisuuteen. Yhteistyöhalu herrojen kesken oli silmiinpistävää. Piruparan tulkinta on, että Stubbin mielenmuutos johtui vain ja ainoastaan siitä, että Nato- kysymyksessä neuvottelut olivat päätyneet huomattavasti lähemmäs kokoomuslinjaa kuin edelliseen hallitusohjelmaan kirjattu päätös olla hakematta Nato-jäsenyyttä. Nyt näyttäisi tavoitteena olevan palauttaa vuoden 2007 Nato-optio ja tehdä puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä myös erillinen Nato-selvitys puolustusliiton vaikutuksista Suomeen ja suomalaiseen maanpuolustusjärjestelmään. Jos oppiarvoilla elvistelyä ei oteta huomioon, käytännöllisesti katsoen, edellä mainittu Nato-asia oli ainoana koko tiedotustilaisuuden anti. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että hallitusneuvotteluihin osallistuva kokoomus, porukan suurimpana häviäjänä vaaleissa, on ainoa, joka on saanut tavoitteitaan (Nato) neuvotteluissa etenemään.

Sen sijaan kaksi muuta – tässä vaiheessa – keskeisintä neuvottelukysymystä eli Euroopan unioni ja maahanmuuttokysymykset saivat paljon vähemmän huomiota ja saivat ainakin maisterismies Soinin selittelemään, miksi maahanmuuttokiintiöitä oltaisiin ennemminkin lisäämässä, kuin supistamassa, vaikka se oli yksi perussuomalaisten keskeisimmistä vaaliteemoista. EU-kysymyksissä ei mikään tule muuttumaan, vaan Suomi tulee jatkamaan hyvin pitkälle entisenlaista EU-politiikkaa.

En syytä Soinia takinkäännöstä, mutta tietynlainen pässi narunpäässä kyllä mieleen väkisinkin assosioituu. Isänmaan asiallahan kaikki ässä-miehet tietenkin korostivat olevansa – kuinkas muuten. Edessä on kuitenkin vielä kaikkein kovimmat koettelemukset, joista ei pelkällä sananhelinällä ja oppiarvoilla elvistelyllä selviä. Kuten tiedetään, myös EU:n komissio tulee tulevalta hallitukselta vaatimaan muutakin kuin pelkkää liirumlaarumia.