Taisteluväsymystäkö?

  Otsikossa esiintyvä kysymys tulee väistämättä mieleen tämänkertaisesta kuntavaalin tuloksesta. Jos kolmannet vaalit saman kalenterivuoden aikana rasittaa kansaa niin paljon, että uurnille ”raahautuminen” alkaa olla rasitus, voi kysyä mikä sitten kiinnostaa? Lähes ainoa asia, joka näissä vaaleissa varsinaisesti yllätti, oli se kuinka vähän kansalaiset ovat kiinnostuneita oman kuntansa ja lähialueensa asioiden hoidosta. Sillä äänestysprosenttia osoittava, suorastaan surkea, lukema kertoo suomalaisista sen, että turha on haikailla ainakaan lisää kananäänestyksiä, jos edes nykyiset vaalit eivät saa ihmisiä liikkeelle. 58,2 äänestysprosenttina koko maassa, ei kovin hyvää kuvaa anna. Ja vaikka joukkoon mahtui kohtalaisen hyvän äänestysprosentin omaavia kuntia, niin esimerkiksi Vantaan äänestysprosentti, joka oli 51, alkaa lähestyä uhkaavasti lukemia, joka alkaa vaarantaa jo demokratiaksi kutsutun järjestelmän oikeutuksen.
 

  Mitään kuntajytkyäkään ei tullut. Vaikka perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan reilusti edellisiin kuntavaaleihin nähden, matkaa prosenttiyksiköissä mitaten eduskuntavaalijytkyyn, oli lähes saman verran. Näin ollen gallupit, vaikka muuten ennustivatkin vaalituloksen kohtuullisen hyvin, yliarvioivat ennustuksissaan perussuomalaisten kannatusta.
 

  Koskaan ei Suomessa – eikä varmaan muuallakaan – päästä käymään sellaisia vaaleja, joiden tulosta voisi tulkita täysin yksiselitteisesti. Jokainen puoluejohtaja ja /tai muu selittelyvelvolliseksi itsensä kokeva, löytää takuuvarmasti mistä tahansa vaalituloksesta oman, subjektiivisen sekä itsensä ja edustamiensa arvojen kannalta myönteiseksi tulkittavan selityksen. Niin tälläkin kertaa. Keskustan nousun eduskuntavaalien alhosta ja pienimmän oppositiopuolueen asemasta kolmanneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi, voisi kuka tahansa tulkita kielteiseksi kannanotoksi hallituksen harjoittamaa kuntien yhdistämispolitiikkaa vastustavaksi mielenilmaukseksi. Tasavallan hallituksessa asia nähdään kuitenkin aivan toisin. Pääministeri Katainen kun – koko televisiota katselevan kansanosan todistaessa – ilmoitti oman tulkintansa vaalituloksesta, jonka mukaan kansa on nimenomaan antanut tukensa hallituksen harjoittamalle kuntien yhdistämispolitiikalla, koska kokoomus ja demarit säilyivät suurimpina kuntapuolueina. Ota näistä nyt sitten selvää.
 

  Loviisassa suhteellisesti paikkamääräänsä eniten kasvatti vasemmistoliitto. Se kolminkertaisti paikkalukunsa entisestä yhdestä kolmeen. Luonnollisesi myös perussuomalaiset nostivat, vaaleissa vallitsevan suuntauksen mukaisesti, kannatustaan. He tuplasivat paikkamääränsä kolmesta kuuteen. Kolmen suurimman puolueen keskinäisissä suhteissa ei merkittävää muutosta syntynyt. Kansa on puhunut – näillä mennään.