TOVERI NIINISTÖ

Nyt sekin kuriositeetti on nähty ja kuultu, kun presidentiksi pyrkivä kokoomuslainen samaistuu työväestöön ja työväenluokkaan tai ainakin toivoo työväenluokan samaistuvan häneen.. Ellei tulossa olisi presidentinvaalit ja ellei tietäisi, että kysymyksessä on vain ja ainoastaan tarkoitus saalistaa mahdollisimman paljon ääniä, voisi onnitella toveri Niinistöä suorastaan kumouksellisesta pelinavauksesta. Tällaista ei suomenmaassa ole ennen tapahtunut.
Vielä muutama vuosikymmen sitten sana työläinen tai työväenluokka, kokoomuslaisen suusta lausuttuna, tarkoitti lähinnä kirosanaa ja toveri Niinistön lanseeraaminen itsensä työväen presidentiksi, olisi entisten kokoomuslaisten ja kypäräpäisen papin aikana tarkoittanut lähinnä pyhäinhäväistystä. Nykyisin kuitenkin, kun kaikkinaiset ismit ja muut aatteelliset suuntaukset ovat vain muistoja menneisyydestä, tällaisillekin kummallisuuksille näyttää löytyvän tilaa.
Toisaalta toveri Niinistö on tietenkin oikeassa. Periaatteessahan kaikki työllään leipänsä ansaitsevat ovat työläisiä ja kuuluvat näin ollen työväestöön eli siis työväenluokkaan. Kaikki työtä tekevät ja raskautetut eivät tätä oleellista asiaa kuitenkaan ole aikojen saatossa sisäistäneet. Ennen käytettiin termiä kaulusköyhälistö siitä joukosta kansaa, jotka sisätiloissa ja kravatti kaulassa työtä tehdessään, katsoivat kuuluvansa ylä- tai peräti etuoikeutettujen luokkaan, riippumatta tilipussin paksuudesta. Tällaiselta ”työväenluokalta” – joka omasta mielestään oli muuttunut herraksi, astuttuaan kerran herran ”ulosteeseen” – kokoomus on toki ääniä saanut ennenkin, ilman sen suurempaa kalastelua. Nyt kuitenkin näyttäisi, että toveri Niinistö pyrkii meneillään olevassa presidentinvaalikampanjassaan heittelemään täkyjä ihan ”oikean työväestön” napattavaksi, äänisaalista kalastaessaan.
Ei toveri Niinistö kokoomuslaisena kuitenkaan ihan ensimmäisenä ole etsimässä työväestön syviä rivejä. Jo 1970-luvulla melkoinen joukko kokoomuslaisia nuoria oli pyrkimässä vasemmalta ohi työväenluokan ja puuhasteli erilaisissa opintokerhoissa ja -piireissä, opiskelemassa muiden muassa marxismis-leninismiä ja marxilaista filosofiaa hyvinkin innokkaina. Sen ajan kokoomusnuorilla oli kuitenkin yksi ratkaisematon ongelma. Mainituissa toveri- ja opintopiireissä eivät työväestön edustajat juurikaan viihtyneet, joten niissä porukoissa työväenluokan ja kokoomuksen yhteydet jäivät vähintäänkin etäisiksi.
Aika näyttää, onko toveri Niinistöllä ja ”työväenpuolue kokoomuksella” nyt paremmat edellytykset toimia, kun yli 30 vuotta sitten. Piruparka uskoo toveri Niinistöön kuitenkin vasta sitten, kun hänen vaalitilaisuutensa aloitetaan laulamalla vaikkapa: ”Meitä keisarit ei enää hoivaa, eikä veriset julmuritkaan…” tai ehkä laululla ”Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa…”. Että silleen.