SÄHKÖKATKO

Eletään aikaa, kun sähkökatkot lienevät yleisimmillään. Toki mainittuja ilmiöitä esiintyy muulloinkin, mutta syksyisten tuulien ja myrskyjen myötä sähkökatkosten esiintymistiheys kasvaa. En pääse ajatuksesta, että viimeisten vuosikymmenten ja vuosienkin aikana sähkökatkoksia Suomessa on esiintynyt kuitenkin yhä useimmin. Samalla niiden ajallinen kesto on pidentynyt. Kun käytössäni ei ole tilastoja, käsitys perustuu pelkästään niin sanottuun mutu-tuntumaan. Onko niin, että sähkölinjat ovat nykyisin herkempiä häiriöille, kun menneinä aikoina? Tuuleeko nykyisin voimakkaammin ja useimmin kun joskus taannoisina vuosikymmeninä? Saattaa olla niinkin, että mielikuva sähkökatkosten taajenemistiheyden kasvusta johtuu ainoastaan siitä, että niiden merkitys ei ennen ollun niin suuri kuin nykyisin.
Vielä Piruparan lapsuudessa sähköä kotioloissa tarvittiin tuskin muuhun kun valaistukseen. Keskivertaisissa kotitalouksissa sähköllä toimivia laitteita valaistuksen ohella oli yleensä ainoastaan radio ja kun siitä kuunneltiin pääsääntöisesti vain iltauutiset, valoisaan aikaan sähkön katkeamista kotioloissa tuskin edes huomasi.
Lyhytkestoiset sähkökatkokset eivät elämää ja elämistä juurikaan hetkauta, mutta kuluvan viikon keskiviikon, ehkä viitisentoista tuntia kestäneen sähköttömän ajan vaikutukset alkoi huomata jo selvästi. Päivän ruokailut sujuivat voileipälinjalla ja mielessään pähkäili ajatusta sulaneesta pakastimesta, jonka sisällön saisi kuskata lähiaikoina biojätteeksi, mikäli sähköttömästä ajasta tulisi hyvinkin pitkäkestoinen. Tuntui, että mitään muuta ei tässä tilanteessa voi tehdä, kun ottaa kirja ja lukea tai mennä kylmästi petiin päivätorkuille. Mietteet kulkivat sitä rataa, että miten illalla aikaansa kuluttasi. Jatkaisiko lukemista taskulampun valossa vai pelaisiko pasianssia kynttilän loisteessa? Nuoremmille ikäryhmille saattoi muunkinlainen puuhastelu tulla mieleen. Lieneehän tilastollinen tosiasia, että yhdeksän kuukauden kuluttua pitkään kestäneiden sähköttömien ajanjaksojen seurauksena, syntyvyyskäyrissä esiintyy kasvua ja suoranaisia piristyspiikkejä. Sähkökatkon ajankohta (noin klo 00.17–15.00) ei tainnut kuitenkaan olla paras mahdollinen, mikäli sen seurauksena toivotaan olevan vaikutusta itäisen Uudenmaan väkilukuihin ja tulevien veronmaksajien lukumäärään. Todennäköisempää on, että mikäli sähkökatkoksilla halutaan vaikuttaa muuttotappiokuntien väestömäärään positiivisesti, niin mainittuja sähköttömiä aikoja on järjestettävä muuhun ajankohtaan kun aamuyöhön, jolloin ihmiset mitä todennäköisimmin nukkuvat ja päiväaikaan, jolloin potentiaalinen kohderyhmä viettää aikaansa työpaikoillaan. Tai toisaalta. Mistäpä Piruparka sitä tässä iässä enää niin varmasti voisi tietää?