Mietteitä päivän teemoista

Tässä viime päivinä on eri yhteyksissä väistämättä herännyt erilaisia kysymyksiä. Mistä nyt tuulee sekä missä tai mihin ollaan menossa, kun tasavallan presidentti – edeltäjiensä tavoista täysin poiketen – kehottaa kansalaisia käymään avointa keskustelua puolustusliitto Natosta. Tai kun kansakunnan ulkoministeri kaipaa luotettavaa ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa ja tutkimusta ja valittaa sitä, että tarjolla on analyysin sijasta lähinnä tutkijoiden mielipiteitä ja niiden kampanjointia. Tai kun perussuomalaiset ja ilmeisesti myös muutkin tahot ovat suureen ääneen tehneet kaikenkattavaa ja kaipaavaa surutyötä jo hävitettyjen (tai ainakin hävittämistuomion saaneiden) maamiinojen puolesta ja iltapäivälehdet julkaisevat kilvan sota-ajan tapahtumista ja sen aikaisesta elämästä kertovia nostalgisia lisälehtiä ja ylimääräisiä teemanumeroita.

Entä, kun tasavallan ministerit – ensisijassa pääministerin suulla – puhuvat kuin sotapropagandistit, läpiä päähänsä ja tarinoivat kansalaisille suomalaisesta ilmatilavalvonnasta ja siinä vallitsevista loistavista valmiuksista, jotka tarinat siis myöhemmin osoittautuivat täysin paikkansapitämättömiksi. No, se ei ollut tietenkään ensimmäinen kerta, kun poliitikkojen puheita kyseenalaistetaan, jopa ministeritasolla, mutta niin suurta tietämättömyyttä, mitä pääministeri Katainen äskettäin osoitti ilmatilavalvontaa koskevilla lausunnoillaan, ei sentään aiemmin liene kuultu.

Kuin pisteenä ii:n päälle Ylessä alkoi myös äskettäin televisio-ohjelmasarja ”Hengen asein”, missä nostalgian ja jopa jonkinasteisen sentimentaalisuuden hengessä Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi muistelevat ja kertovat sodanaikaisista viihdytysjoukoista ja sota-ajan musiikista ja sen esittäjistä. Muutakin aihepiiriin liittyvää tuntuu olevan kovasti tyrkyllä.

En osaa sanoa, ovatko naapurimaamme Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimillä synnyttäneet joitain mielikuvia tai jopa kauhuskenaarioita siitä, mikä mahdollisesti myös meillä on odotettavissa. Todennäköisesti ovat tai sitten ei. En silti menisi väittämään, että nuo edellä mainitut tapaukset olisivat suunniteltu tai varta vasten suunnattu miksikään tarkoituksellisiksi maanpuolustushengen nostatuksiksi. Olettaisin kysymyksessä olevan ensisijaisesti myynti- ja markkinamiesten oivallus, että nyt saattaa olla oikea hetki tai kelvollinen markkinarako avoimelle Nato-keskustelulle ja vaikkapa sota-aikaisen viihteen muistelulle. Se ei kuitenkaan voi, eikä saa tarkoittaa sitä, että virkaansa jättämässä oleva tasavallan pääministeri, voisi tietämättömyyttään puhua puhdasta potaskaa kansalaisille.