Perintö ja verotus

Viime aikoina keskustelun keskiössä on ollut perintöverotukseen liittyvät kysymykset. Yhtenä keskustelun herättäjänä on varmasti ollut Björn Wahlroosin toimet suojata jälkikasvunsa perintöveron ”kurimukselta” siirtämällä omaisuuttansa Ruotsin verotuksen piiriin, jossa perintöverosta on luovuttu. Ja toisena keskusteluun vaikuttaneena asiana lienee ollut nykyisen pääministerin Alexander Stubbin (kok) ja puolustusministeri Carl Haglundin (rkp) lausunnot perintöveron poistamisesta Ruotsin malliin.

Ei liene sattumaa, että perintöveron poistamiseen tähtääviä lausuntoja ovat antaneet juuri edellä mainitut henkilöt. Se vastannee kansalaisten käsitystä siitä, että juuri kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajien piirissä perittävää löytyy kaikkein eniten. Kun perinnössä perijän kannalta on kyse ilmaisesta rahasta tai muusta omaisuudesta, jonka eteen perijän ei ole tarvinnut panna tikkua ristiin – syntymistä varallisuutta omaaville vanhemmille ei yleensä pidetä vapaasti valittavissa olevana asiana – tulevien perijöiden piirissä kannatusta verotuksen poistamiselle tullee riittämään.

Yksilötasolla periminen saattaa tuntua paitsi mukavalta, myös kannattavalta – etenkin, jos verotuksen poistaminen vielä lisäisi perittävää omaisuutta. Asioista perillä olevat lakimiestahot ja perintöverotukseen muuten tarkemmin perehtyneet, ovat kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnan kannalta periminen on kaikkein huonoin tapa vaurastua. Olen törmännyt perusteluihin, joiden mukaan periminen – toisin kuin työn tekeminen tai pääoman sijoittaminen – ei tuota talouteen mitään lisäarvoa. Siihen viitaten on väitetty, että perinnön verottaminen olisi jopa perustellumpaa, kuin verottaa sellaisia vaurastumismuotoja, jotka jotain tuottavat.

Perintöveron vastustajillakin ovat omat argumenttinsa. Yksi, ehkä yleisimmin käytetyistä perusteluista, on se, että perittävää omaisuutta on jo kertaalleen verotettu silloin, kun perittävänä oleva henkilö on sen ansainnut. Voiko perittävän maksamia veroja laskea perijän hyväksi, kun perintö kuitenkin tulee fyysisesti perijän käyttöön? Ihan arkijärjellä ajateltuna, se joka rahaa (tai muuta omaisuutta) saa käyttönsä, maksaa siitä myös veron.

Miksi sitten Björn Wahlroosin toimet ärsyttivät suomalaisia? En tiedä! Mutta omakohtainen olettamukseni on, että osasyynä lienee se, että ainakin osan omaisuudestaan Wahlroos on hankkinut Suomen valtion suosiollisella myötävaikutuksella. Kuinka moni muistaa, että hänen hallinnoimansa – nykyinen Danske Bank – oli aikoinaan valtion omistama Postipankki. Näin ollen perintöveron välttely ei tunnu kovin reilulta eikä ainakaan isänmaalliselta.

Kun perintöverossa – perijän kannalta – on kysymys yksinomaan syntyperään perustuvasta, täysin ansaitsemattomasta edusta, miksi ihmeessä sitä ei voitaisi verottaa?