Pitkää ikää
Pitkän iän salaisuus on aina kiehtonut ihmisiä. Jopa ikuista elämää tavoitellaan – kuuleman mukaan, ihan tosissaan. Pitkän ja kauan jatkuvan elämän edellytyksiä ja salaisuuksia on aikojen saatossa listattu pilvin pimein. Joskus ihan perustellusti ja jollain tapaa jopa järkeen käyvästikin, joskus taas pitkään elämisen laatua ja vaatimustasoa on edellytetty noudatettavaksi hieman kevyemmin argumentein. Monien mielestä, kaikki kuitenkin uskon asioita, joten niihin usein suhtaudutaan myös sellaisina.
Eräs geriatriaan perehtynyt lääkärismies totesi tämän kirjoittajalle kerran, että mikäli havittelet itsellesi pitkää ikää, kannattaa valikoida sellaiset vanhemmat, jotka elävät mahdollisimman vanhoiksi. Varsin helppoa ja yksinkertaista. Tämähän tarkoittanee, että pitkäikäisyys on perinnöllistä ja seuraa ihmistä tämän geeneissä. Liekö sitten niin, että vahvan ja tiukasti geeneihin perustuvan pitkäikäisyyden perimän omaavilla, edes säännöllisesti epäsäännöllisten elämäntapojen ja epäterveellisiä ravintotottumusten harrastaminen – tupakoinnista nyt puhumattakaan, eivät ole esteenä pitkän eliniän saavuttamiselle?
No, oli miten oli. Se on ainakin varmaa, että jos ruokailutottumuksilla ei geenilähtöiseen pitkäikäisyyteen olisikaan suurta merkitystä, tietyillä juomatavoilla sitä saattaa olla. Se merkitsee, että ei omaan, pitkäikäisyyttä ennustavaan perimään eikä pitkän iän geeneihin ole aina ja joka tilanteessa luottamista. Eikä ainakaan näin juhannuksena. Sillä tarkoitan sen unohtamista, että suomalaisen kansallisjuoman Koskenkorvan ja / tai muiden alkoholipitoisten aineiden nauttiminen yksin tai porukalla ja varsinkin veden äärellä, edellyttää erityistä valppautta ja varovaisuutta.
Pitkäikäisten vanhempien valinta menee täysin harakoille, jos tuhlaa näiden hyvät geenit ja pitkäikäisyyden perimän, harrastamalla juhannustaikoja yöttömänä yönä. Taika, jossa juo itsensä pers’känniin, soutaa järvelle ja nousee sepalus auki seisomaan veneen reunalle, nähdäkseen rannalla tulevan leskensä, on – ellei muuta – niin ainakin kansantaloudellisesti, suorastaan vastuutonta. Henkilö, jonka geeniperimä antaisi edellytykset ties miten pitkään elämään ja eläkeiän siirtämisen hamaan tulevaisuuteen, menee ja hukkuu kesken juhannusjuhlien. Voiko epäisänmaallisempaa, etten sanoisi hulttiomaisempaa, käyttäytymistä enää olla?
En lähde arvailemaan, kuinka moni suomalainen jälleen hukkuu juhannusviikonlopun aikana. Enin osa tehnee sen sisämaan järviin, riskeeraamalla mahdollisen pitkäikäisyysgeeninsä hengittelemällä hätäpäissään järvivettä, joka ei missään tapauksessa sovellu ihmisen hengityselimiin. Toivottavasti ei kuitenkaan kovin moni. Kaikesta huolimatta, Piruparka toivottaa lukijoilleen Hauskan Mittumaarin ohella – pitkää ikää vielä juhannuksen jälkeenkin!