Puoskarointia

Viime päivien uutiset ovat kertoneet huijarilääkäreistä. Ensimmäisenä tuli mieleen sana puoskari. Koneeni toki herjasi ja kyseli, sopiiko puoskari-sana kirjoittamani tekstin tyyliin, ja utelinkin sanan tarkempaa merkitystä kaiken tietävältä, sananselittäjä googlelta. Ja toden totta, sieltä löytyi selitys: ”Puoskarilla tarkoitetaan henkilöä, joka harjoittaa lääketieteellistä tointa ilman voimassa olevaa lupakirjaa”. Huijarilääkärit harjoittavat siis puoskarointia, oli sana miten epämiellyttävä hyvänsä.

  Lääkärin ammatti on arvostettu. Siihen valmistuminen kestää 6-8 vuotta. Toki lääkäritkin saavat arvostelua osakseen, muuta yleensä potilaat noudattavat kirjaimellisesti lääkärinsä antamia hoito-ohjeita ja muita neuvoja. Lääkäreihin ja heidän sanaansa siis luotetaan. Kautta aikojen, pelkästään valkoinen takki ja stetoskooppi taskusta vilkkuen, ovat antaneet lääkärille sellaista statusta ja arvovaltaa, että sitä ei kovin helposti ole lähdetty kyseenalaistamaan. Tämä koskee tietenkin vain potilaita ja muita tavallisia ihmisiä, eikä selitä valvontaviranomaisten huolimattomuutta, eikä päästä näitä pälkähästä.

  Erilaisia puoskarointitapauksia on selvinnyt. Tämä Karjaa-Karkkila tapaus on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Siinä täysin pystymetsästä repäisty henkilö, ilman minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta ”hoitaa” potilaita, tekee taudinmäärityksiä, kirjoittelee lähetteitä ja reseptejä kuukausikaupalla, eikä kukaan huomaa mitään. Jälkiviisasteluja ei lasketa. Hämmästyttävintä lienee se, että mitään korvaamattomia tai suorastaan kohtalokkaita hoitovirheitä ei – ainakaan vielä – ole tullut ilmi.

  Mikäli lehtitietoihin on uskomista, ehkä kaikkein mielenkiintoisin ja ajatuksia herättävin yksityiskohta liittyy tapaukseen, jossa tämä Karjaa-Karkkilan puoskari järjesti Kelasta myönteisen eläkepäätöksen karjaalaismiehelle. Kun tietää, kuinka kovilla, etten sanoisi suorastaan kiven alla, ovat niin sanottujen oikeidenkin lääkäreiden lausuntojen perusteella annetut myönteiset eläkepäätökset, ei voi kun ihmetellä, kuinka tällainen vedätys onnistui huijarilta.

  Piruparan asia ei ole lähteä etsimään syitä nyt esiin tulleisiin puoskarointitapauksiin. Huomio kiinnittyy kuitenkin lääkäreiden vuokrausfirmoihin, joita kunnat lääkäripulassaan paljon suosivat. Kenen tehtävä on varmistua keikkalääkärin pätevyydestä? Katoaako moraali ja etiikka bisnestä tehtäessä. 

  Ihmiset ovat saaneet muistutuksen, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää – edes terveyskeskuksessa. Ja ehkä myös lääkäreiden ammattikunnassa kannattaa joskus hieman nöyrtyä ja pitää mielessä, miten päteväntuntuisesti huijarit heidän tontillaan ovat hääränneet.