Elinikäodote ja eläke

Kuten asioita seuraavat tahot varsin hyvin tietävät valtiovalta on ulkoistanut suomalaiset eläkeikäjärjestelyt työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi, jotka puolestaan ovat luvanneet valmista syntyvän alkavan syksyn aikana. Aihealue, josta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat, ei ole helppo, mutta kuten tiedetään, asialla ovat kokeneet neuvottelijat ja oletettavaa on, että tulosta syntyy. Todennäköistä silti on, että mikään osapuoli ei ole ratkaisuun täysin tyytyväinen, sillä neuvottelutulos on aina kompromissi osapuolten näkemysten välillä.

Kutakuinkin kaikki ovat yksimielisiä siitä, että suomalaisten työssäoloaikaa on pidennettävä kaikilla osa-alueilla eli alusta, keskeltä ja lopusta – kuten sanonta kuuluu. Yksi keskeisimpiä syitä eläkeiän myöhentämiseen on suomalaisten elinaikaodotus, joka tarkoittaa, että ihmiset elävät nykyisin huomattavasti vanhemmiksi, kun voimassaolevia eläkeikiä määriteltäessä ja parantuneen terveydenhoidon ansiosta ovat hyväkuntoisia vielä ikäihmisinäkin. Miesten keski-ikä Suomessa lienee siinä 76 paikkeilla ja naiset elävät keskimäärin noin 83-vuotiaiksi. Ja kun nuo keskimääräiset iät ovat kaiken aikaa nousussa, se tarkoittaa, että hyvävointisia eläkevuosia kertyy ihmisille kaiken aikaa yhä enemmän. Eli potentiaalista työssäoloaikaa voisi toki jatkaa, jos ja kun terveyttä riittää ja mikäli olen ymmärtänyt, varsin moni tavalla tai toisella jonkinlaista työn tekemistä myös jatkaa vielä eläkkeelläkin. Ellei nyt aivan täysiaikaisesti tai täysipainoisesti työskennellen, mutta antamalla kykyjensä ja taitojensa mukaisen osaamisensa ja työpanoksensa yhteiskunnan käytettäväksi.

Nykyinen järjestelmä, joka mahdollistaa eläkkeelle lähtemisen joustavasti ikähaarukassa 63 – 68 vuotta on tämän kirjoittajan mielestä kohtuullisen hyvä. Tuo takaikäraja toki olisi mahdollista poistaa, sillä 68 vuoden ikä ei välttämättä saisi estää kaikkein hyväkuntoisimpia jatkamasta halutessaan vielä sen jälkeenkin. Suomalaisten nykyinen keskimääräinen eläkkeellelähtöikä lienee runsaat 61 vuotta, johon on laskettu kaiketi myös ennenaikaiset eläkkeellelähdöt sairauden vuoksi. Mikäli olen ymmärtänyt, nimenomaan työnantajapuoli haluaisi nostaa eksaktia eläkeiän alarajaa asteittain ainakin 65 vuoteen. Se ei välttämättä vaikuta kovin kohtuuttomalta niille, joilla terveyttä ja hyvää kuntoa riittää, mutta niille, jotka sairastelevat tai tekevät fyysisesti raskasta työtä, 65 on ehdottomasti liian korkea ikä odotettavaksi eläkkeelle pääsyä.

Pieni detalji vielä tähän lopuksi. Olisi mielenkiintoista tietää lasketaanko työn tekemisen harrastaminen työuran pidentämiseksi? Kun Piruparka eläkeläisenä harrastaa näiden kolumnien kirjoittamista ja saa siitä jopa pientä korvausta (paino sanalla pieni), se ei ole täysipäiväistä työtä, mutta sopii 66-vuotiaan eläkeläisen ruumiinrakenteelle ja terveydentilalle oikein hyvin.