Kehnot eväät

Vuosi 2015 vetelee viimeisiään. On ollut vaalivuosi ja jonkinlainen kirjoittamaton sääntö lienee ollut, että tasavallan saatua uuden hallituksen, sille on yleensä annettu tuollaiset 100 päivää kuherruskuukaudeksi, jona aikana sillä on mahdollisuus näyttää kykynsä tai ainakin tapansa. Ja näyttöä tälläkin kertaa on ollut ennen kaikkea tapojen suhteen, mutta kykyjen sijaan esiin on tullut lähinnä kyvyttömyyttä.. En tiedä, onko Suomessa koskaan yksikään hallitus tuhonnut omia toimintamahdollisuuksiaan – mitä tulee kannatuslukemiin – niin totaalisesti ja niin lyhyessä ajassa, kuin Juha Sipilä ässä-kavereineen on tehnyt. Käytännössä se tarkoittaa, että kehnot ovat hallituksen eväät uudelle vuodelle.

Sen verran kansaa on peloteltu, uhkailtu, kiristetty, painostettu sekä erilaisilla pakkolaeilla säikytelty, että hieman hitaammillekin lienee selvinnyt, että kohtuullisen vakavien asioiden kanssa ollaan tekemisissä. Vyön kiristäminen ei sekään ole suomalaisille aivan outo vaatimus ja kun talkoista puhutaan, myös se on suomalaiskansallista ja hyvinkin tuttua puuhastelua tämän maan kansalaisille. Mutta, mutta! Yhteisiin talkoisiin vetoaminen ja samaan hiileen puhaltamiseen kehottaminen ei voi tarkoittaa sitä, että niihin osallistuu ainoastaan osa kansalaisista ja nimenomaan se vähävaraisin ja heikompiosaisin osa. Kuten hallitus toimillaan ja julistuksillaan antaa ymmärtää. Ellei kysymyksessä olisi isot ja kansakunnan kannalta jopa ehdottoman tärkeät kysymykset, tilannetta voisi pitää jopa surkuhupaisana farssina.

Kun katselee kolmen hallituspuolueen ja vastaavasti oppositiopuolueiden kannatuslukemia, ei voi kun ihmetellä. Oppositio on kannatuslukemissaan ajamassa ja osin jo ajanutkin hallituspuolueista selvästi ohi ja vaikka hallituspuolueilla on eduskuntavaalien tuloksen perusteella toki enemmistö eduskunnassa, on vain ajan kysymys, koska pääministeri Sipilä katsoo tilanteen olevan sellainen, että se edellyttää tiettyjen johtopäätösten tekemistä.

Tasavallan hallitus on vähän väliä pyytämässä oppositiolta varteenotettavia vaihtoehtoehdotuksia omille esityksilleen, mutta jättää ne säännöllisesti huomioimatta, kun niitä esitetään. Vakavasti hallituksessa sen sijaan suhtaudutaan lähes kaikkiin EK:n ja finanssipiirien pienempiinkin toiveisiin ja esityksiin. Jos tai kun, hallitus haluaa myönteistä muutosta kannatuslukemiinsa, sen kannattaisi lopettaa myötäkarvaan silittely noiden mainittujen järjestöjen esitysten suhteen. Ehkä kansaltakin löytyisi myötämieltä kun se huomaa, että sitä ei kaiken aikaa olla kyykyttämässä, vaan valtakunnan tulevaisuudesta kantavat huolta kaikki tahot.

Annettujen eväiden kehnoudesta huolimatta, Piruparka toivottaa lukijoilleen edes kohtuullista onnea ja menestystä vuodelle 2016.