Päiväunia

Kukaan ei kiellä ajattelemasta. Utopioiden rakentelukin on sallittua. Ehkä siksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ajatukset vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, vaikuttavat kokoomuslaiselta päiväunelta ja melkoiselta utopialta. Samankaltaisia aatoksia on toki esitetty ennenkin. Ei ehkä kuitenkaan tasavallan korkeimman sosiaaliviranomaisen taholta. Siksi asiaa kannattaa pohtia hieman enemmän.

Yksi tärkeimmistä lähtökohdista lienee, että sosiaaliturva on kaikille sitä tarvitsevilla tasapuolista. Ei voi ajatella, että joku joutuisi tekemään yhteiskunnalle vastapalveluksia, saadakseen apua ahdinkoonsa, kun taas jollekin toiselle sama apu olisi vastikkeetonta. Lyhyehköistä uutispätkistä lähtöisin olevan tiedon mukaan Risikon esitys sisältäisi myös sen, että työskentelemällä sosiaaliturvansa vastikkeeksi, henkilö voisi vaikuttaa sosiaaliturvan määrään tai suuruuteen. Jo nämä seikat asettaisivat kansalaisia eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei suinkaan ole samanlaista kykyä työskennellä sosiaaliturvansa korvikkeeksi. Monet vanhukset ja pieneläkeläiset joutuvat jatkuvasti turvautumaan yhteiskunnan apuun jokapäiväisessä arjessa. Eikä näiden ihmisten mahdollisuus vaikuttaa työtä tekemällä oman sosiaaliturvansa määrään, ole suinkaan samanlainen, kun nuoremmilla ja terveemmillä. Entä millä mitataan vastikkeen määrä? Olisiko kysymyksessä aikakorvaus, jolla esimerkiksi tietyn tuntimäärän työskentely tuplaisi toimeentulotuen ja olisiko kaikki sosiaaliturvan vastikkeeksi tehtävä työ hinnoiteltu samanhintaiseksi. Monia kysymyksiä herää.

Siitä huolimatta Risikon esityksestä löytyy hyviäkin puolia. Suurin muutos – näin maallikon näkökulmasta katsottuna – on se, että aiempi käytäntö, jossa työttömälle lyhyiden pätkätöiden vastaanottaminen on ollut ongelmallista, koska kaikki tehty työ on pienentänyt sosiaaliturvaa, olisi ilmeisesti muuttumassa ja lisätöiden tekeminen tehtäisiin kannattavammaksi, kuin aiemmin. Toki sosiaaliturvan vastikkeeksi tehty työ myös vähentää ihmisten syrjäytymisuhkia.

Ehkä kuitenkin suurin ongelmakohta Risikon esityksessä ovat ne työt, joita sosiaaliturvan vastikkeeksi teetettäisiin. Se toki tiedetään, että tekemätöntä työtä Suomeen mahtuu. Palkanmaksajista vaan on pulaa. Vaikka pääministerinkin suulla, ääni väristen väitetään kaiken työn olevan yhtä arvokasta, kaikesta työstä ei silti haluta maksaa. Sen verran raadollinen ihminen on, että Risikon esityksestä todennäköisenä seurauksena olisi, että työnantajat teettäisivät ne vähempiarvoiset ja pienempipalkkaiset työt yhteiskunnan kustannuksella, sosiaalitöinä työttömillä ja muilla avuntarvitsijoilla. Ja juuri se mahdollisuus tekee Risikon esityksestä sen mainitun, kokoomusta houkuttavan, päiväunen.