-
Yhden ajan loppu
Ajatus siitä, että Ylen Ajankohtainen kakkonen kuuluu tästä lähtien muinaismuistojen kategoriaan, tuntuu palstanpitäjästä todella oudolta ja uskomattomalta. En muista, koska katsoin ensimmäisen Ajankohtaisen kakkoseni, mutta täysin rehellisesti voin vakuuttaa, että sen jälkeen se on kuulunut kymmeniä vuosia viikoittaiseen katseluluetteloon. Ohjelma on antanut ajattelemisen aihetta ja asiasisältöjä moniin kysymyksiin sekä syventänyt niin omia, kuin muista medioista ja ohjelmista omaksuttuja näkemyksiä. Erittäin kunniakas ja arvostettu historia ohjelmalla, jonka seuraamatta jättäminen ainakin tämä kirjoittajalta on edellyttänyt todella pätevää estettä. Siitä huolimatta, että yksittäiset ohjelmat ovat vuosikymmenten saatossa unohtuneet, niiden tekijät ovat jääneet mieleen. Monilukuinen on se toimittajajoukko, joka on suosittua ajankohtaisohjelmaa tehnyt. Väheksymättä heistä ketään, on joitain kuitenkin nimettävä syystä, että he vaan…
-
Uusiosanoja ja synonyymeja
Suomen kieleen sanoja mahtuu ja niille useimmille löytyy myös samaa tarkoittavia synonyymeja. Kun tasavaltaan kesän kynnyksellä aikaansaatu Juha Sipilän johtama hallitus esitteli tavoitteitaan ja päämääriään, siinä samalla ilmaantui kuvioihin uusiosanoja, joita tuli hämmästeltyä myös tämän kirjoittajan toimesta. Yksi noista sanoista oli vatulointi. Se osoittautui murresanaksi, jolla tarkoitetaan köysien tai verkkojen selvittelemistä. Siitä jonkinlaisena loogisena johdannaisena sanan kerrotaan tarkoittavan myös vaivalloisesti ja / tai hidasta tekemistä. Sipilän hallituskuvioihin sana liittyi siten, että uuden hallituksen tarkoituksen ilmoitettiin olevan lopettaa kaikenmaailman vatuloinnit ja ryhtyä ripeästi toimiin, joilla tasavalta irrotetaan taloudellisesta kurimuksesta ja poistetaan työttömyyttä, ynnä kaikkia mahdollisia kasvun esteitä ja muita, maata syövereiden syvyyksiin vieviä elementtejä. Kuinkas kävi? Loppuiko vatulointi? Jos loppui, niin…
-
Hämmentävää
Suomessa ovat kansalaiset – tai suuri osa heistä – vähintäänkin hämmentyneinä seuranneet tapahtumia terrorismin torjuntarintamalla. Ensin EU-kumppani Ranska pyysi Suomea mukaan terroristijärjestö Isisin vastaisiin sotatoimiin ja muutama päivä myöhemmin samansuuntaisen pyynnön esitti USA. Suomi ei yleensä ole ollut tämäntyyppisten pyyntöjen kohteena. Sikäli kun olen ymmärtänyt, Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö suhtautuu varsin kriittisesti kaikenlaisiin sotatoimiin osallistumiseen. Oma arvailujen aihe on siinä, miksi moista lainsäädäntöä on yleensäkään tarvittu. Ehkä siihen on ajateltu voitavan vedota kieltäytymisen perusteena esimerkiksi sen kaltaisissa tilanteissa, joka nyt näyttää olevan edessä vai onko peräti niin, että aiemmat lainsäätäjät ovat ajatelleet suomalaisten tarvitsevan suojelua itseltään tai omalta yli-innokkuudelta lähteä mukaan sotaisiin harrasteisiin. Oli miten oli! Nyt tasavallan presidentin ja…
-
Arvovaltaiselta taholta
Olen viime aikoina tullut pohtineeksi, ovatko suomalaiset vieraskoreita vai ihan vaan pelkkiä mielistelijöitä tai peräti nöyristelijöitä. Jo vuosia täällä on keskusteltu, onko esimerkiksi kouluissa sopivaa laulaa Suvivirttä tai esittää perinteisiä joulukuvaelmia syystä, että jotkut – lähinnä muista kulttuureista tulevat – voisivat aiheesta närkästyä tai tuntea itsensä jopa tietoisen loukkauksen kohteeksi. Nyt kun Eurooppa pullistelee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita mahdollisia maahantulijoita, on mielessä käynyt ajatus, että näinköhän koko Eurooppa – suomalaisten lailla – on luopumassa omasta kulttuuriperinnöstään ja tavoistaan, vai koskeeko kyseinen luopumisedellytys ainoastaan suomalaisten itselleen asettamia vaatimuksia. Ihan oma filosofoinnin aihe on tietenkin se, johtuuko moisten vaatimusten itselleen asettaminen kansanluonteesta vai huonosta itsetunnosta tai jostain muusta, mutta se on sitten…
-
Vastuutontako?
Vastuutonta! Julistaa EK, jonka mielestä Postin työkiista vaarantaa Suomessa tehtävää työtä ja suomalaisten työpaikkoja. Postin suunnittelema vuokratyöntekijöiden käyttö lakkorikkureina sen sijaan on EK :n mielestä täysin hyväksyttävää. Asiaa voi tietenkin selitellä työnantajan näkökulmalla ja sen erilaisuudella, joka periaatteessa on yhtä oikeutettu kun työntekijöidenkin näkökannat. Perustelut vaan ovat yhtä heppoisia kun yleensäkin. Oma henkilökohtainen suhtautumiseni lakkorikkureihin on täysin tuomitseva. En tunne minkäänlaista myötätuntoa heitä kohtaan ja jos haluaisin tuntemuksiani lakkorikkureita kohtaan ilmaista yhdellä sanalla, se on iljettävyys. Nuo iljetyksen tuntemukset ylittävät tällä hetkellä ainoastaan Posti, joka työnantajan ominaisuudessa suunnittelee tai peräti vaatii, että työntekijöiden tulee opettaa ja kouluttaa lakkorikkurit tekemään lakonalaista työtä vakinaisen henkilökunnan työtaistelun aikana. Tuollainen toiminta on ennenkuulumatonta sivistysvaltiossa,…
-
Lobbausta ja hyviä veljiä
Wikipedia kertoo lobbauksesta seuraavasti: “Lobbaus (engl. sanasta lobby ’eteisaula’) eli käytäväpolitiikka tai vaikuttajaviestintä tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja politiikkoihin. Lobbaaja kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien, kuten poliittisten päättäjien, virkamiesten, median tai kilpailevien näkemysten edustajien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä. Lobbarit voivat edustaa esimerkiksi yrityksiä, konsulttifirmoja, etujärjestöjä tai kansalaisryhmiä”. Suomalaiseen yhteiskuntaan lähes saumattomasti kuuluvaksi väitetyt niin kutsutut hyväveli- verkostot ovat olennainen osa nykyistä lobbaustoimintaa. Suomessa on sanottu toimivan tuhansia lobbareita, joita ei useinkaan edes tunnista kyseisen toiminnan harjoittajiksi. EU:ssa on niin kutsuttu läpinäkyvyysrekisteri, johon lobbarit rekisteröityvät ja tilanne, ainakin näin maallikon näkökulmasta, on huomattavasti avoimempi kuin Suomessa. Ilmeisesti myös Yhdysvalloissa lobbareiden toiminta on hyvinkin tarkoin säädeltyä.…
-
Pakolaiskummit
Liekö sisäministeri Petteri Orpo aivoitellut tai innovoinut ihan itsekseen ajatuksen siitä, että jokaiselle Suomeen tulevalle pakolaiselle olisi löydyttävä suomalainen kummi, joka kuljettaisi (Orpon sanojen mukaan) tuota kohdehenkilöä kahviloissa ja veisi tämän jopa kotiinsa, opettaisi suomalaisia tapoja ja kulttuuria sekä harjaannuttaisi suomen kieltä. Ehkä olen kyyninen, kun jo ajatuskin tuntui oudolta. En ole asiantuntija ja ehdotuksen voinee käsittää muullakin tavalla, mutta itse olen ymmärtänyt, että kummin erityinen tehtävä – ainakin evankelisluterilaisessa kirkossa – on pitää huolta kummilapsensa kristillisestä kasvatuksesta. Kuitenkin (mikäli olen ymmärtänyt oikein), valtaosa Suomeen viime aikoina tulleista pakolaisista ovat uskonnoltaan muslimeja eli jo suomalaisen yhdyshenkilön nimeäminen kummiksi tarkoittaisi – kaiketi – että melkoinen käännytystehtävä ellei peräti kotimaassa suoritettu ristiretki…
-
Jossittelun pohdiskelua
Jossittelulle on monta vertausta. Yksi, jota itsekin olen tällä palstalla joskus käyttänyt kuuluu: Jos lehmällä olisi pyörät, se olisi meijeriauto. Tätä taustaa vasten ja pieni pilke silmäkulmassa toki ymmärrän tasavallan presidentti Sauli Niinistön kommentin viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa, kun hän vastasi haastattelijan esittämään kysymykseen: Olisiko presidentti valmis suosittelemaan Nato-jäsenyyttä kansalle tilanteessa, jossa Ruotsi olisi päättänyt hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Presidentti totesi, että merkittävissä kansainvälisissä kysymyksissä ei kannata ryhtyä jossittelemaan. En tunne presidentti Niinistön aivoituksia, vaikka hän taisi jatkaa kommenttiaan kutakuinkin niin, ettei vastaa siihenkään, jos taivas putoaa niskaan. Siitä huolimatta, että jossittelulla on puhekielessä ja sananäytössä hieman kyseenalainen kaiku, moni asia saattaisi olla helpommin hoidettavissa, mikäli asioihin vaikuttavat ja niistä päättävät…
-
Olisiko opittavaa?
Monissa yhteyksissä on tullut todetuksi, että Suomi ja sen viranomaiset ovat pakolais- ja turvapaikka-asioiden kanssa tulleet yllätetyksi housut kintuissa. Vaikka tilanne lienee kieltämättä vähintäänkin nolo, yksin ei tarvitse häpeillä. Kutakuinkin koko muu Eurooppa on samassa tilanteessa. Paljon on spekuloitu aiheella, kuinka paljon tuosta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulvasta on todellisia avun tarvitsijoita ja kuinka moni käyttää tilannetta ja mahdollisuutta hyväkseen ihan vaan henkilökohtaiseen hyötymiseen. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa niiden epäilijöiden näkemyksiin, jotka sanovat omaavansa jopa varmaa tietoa huijareista, jotka ketunhäntä kainalossaan pyrkivät käyttämään hyväksi eurooppalaista ja suomalaista sosiaaliturvaa totean, että muitakin pelkoja ja jopa kauhuskenaarioita on esitetty. Yksi on rikostilastot. On väitetty, että maahanmuuttajien tekemiä rikoksia niiden laatua ja määrää pimitetään…
-
Kannattaako tästä enää edes yllättyä?
Vaalilupausten pettämisiä on setvitty kolmen ässän koplan lyhyenä toimikautena jo niin tiuhaan tahtiin, että enemmästä ei enää olisi väliä. Mutta mihin koira karvoistaan pääsee. Kepu edelleen pettää aina ja persujen takit kääntyvät sellaisella vauhdilla, että hitaampia hirvittää. Kysymys on viime viikolla julkaistusta valtiovarainministeriön tiedotteesta, että tulossa on lainmuutos, jolla mahdollistettaisiin osakeomistuksen kätkeminen ulkomailla niin kutsuttuihin hallintorekistereihin. Näinä aikoina, kun tasavallan taloudellista kurimusta julistetaan joka tuutista ja yhteisiin “talkoisiin” vaaditaan etenkin vähäväkisten osallistumista, niin nämä kolmen koplan hyväkkäät ilkeävät suunnitella lainmuutosta, joka mahdollistaisi suoraan rikollista toimintaa, kuten rahanpesua ja muutakin hämäräheikkien laitonta puuhastelua. Jo siitäkin syystä valtakunnan poliisi, verottaja ja oikeuslaitos ovat vastustaneet moisia suunnitelmia. Tilannetta ei paranna lainkaan se, että…