Näkemyseroja

Siinä ei ole mitään uutta, että tehtiin Suomen nimissä mistä asiasta tahansa, mitä ratkaisuja tai päätöksiä tahansa, aina löytyy tahoja, joiden mielestä ne ovat vääriä.

Nyt on poliitikkoja ja mediaa jo muutamia päiviä puhuttanut EU:n budjetti. Näkemyserot Suomessa ovat niin suuria ja mielipiteet saavutetusta lopputuloksesta niin kaukana toisistaan, että pääministeri Kataisella ei ole ollut kanttia puhua edes torjuntavoitosta. Torjuntavoitto on termi, johon Suomessa turvaudutaan, kun kerrotaan saavuttamattomasta tai huonosta lopputuloksesta. Sen sijaan Katainen tarttuu härkää sarvista ja äityy suorastaan ylistämään EU-budjetin neuvottelutulosta. No, ei hän yksin ole kehumassa saavutuksiaan. Kaikki muutkin Eurooppa-neuvoston kokoukseen osallistuneet valtionpäämiehet hehkuttavat sopimusta. Joillain saattaa siihen olla jopa aihetta. Vanha viisaus on, että mitään ei saa, jos ei ymmärrä pyytää. Ja pahat kielet väittävät, että Katainen ei ymmärtänyt tai ehkä ei halunnut. Varovaisuus kannattaa aina, etenkin jos tulevaisuuden suunnitelmissa kajastavat vaikkapa komissaarin tehtävät.

Aina aiemmin, kun EU-budjettia Suomessa on ruodittu, suurimpaan ääneen esillä ovat olleet maatalouskysymykset ja se, kuinka EU kulloinkin edessä olevalla budjettikaudella kohtelee suomalaista viljelijää. Tuntematta tämän uusimman budjetin sisältöä sen yksityiskohtaisemmin, vaikuttaa todella huolestuttavalta, sillä MTK:n edustaja ilmaisi kohtalaisen tyytyväisyytensä nyt saavutettuun neuvottelutulokseen. Näin ei ilmeisesti ole käynyt koskaan aiemmin, viljelijät – eivätkä etenkään MTK:n edustajat – ole koskaan olleet tyytyväisiä, kun maanviljelijöiden etuuksista – ensisijaisesti erilaisista tukiaisista – on ollut kyse. Ja mistäpä muusta EU:n budjetissa maanviljelijöiden osalta olisikaan kysymys, kun odotettavissa olevista maataloustuista.

Maatalouden sijaan, tämänkertaisessa EU-budjetissa ovat puhuttaneet Suomen nettomaksuosuudet. On väitetty, että nyt hyväksytyllä neuvottelutuloksella ei olisi suurtakaan vaikusta Suomen suorittamiin nettomaksuihin. On erittäin hankala hahmottaa kokonaistilannetta, kun summista puhutaan esimerkiksi prosentteina bkt:stä. Kuten aiemmin tuli todettua, tämän kirjoittaja ei ole selvillä EU-budjetin tarkemmasta sisällöstä eikä ainakaan siitä, mitä mainitut summat suomalaisille tai muiden maiden kansalaisille mahtavat käytännössä merkitä. Lehdissä on kuitenkin näkynyt tietoja suomalaisten nettomaksuosuudesta. Ja vaikka en voi olla varma että summat pitävät paikkansa kerrotaan, että Suomen nettomaksuosuus nousisi 89,00 eurosta / kansalainen, tulevaisuudessa 109,00 euroon. Jos tiedot pitävät paikkansa, ei parinkymmenen euron summa vuositasolla per nuppi tietenkään paljon ole, mutta se kuitenkin on noin 22,5 prosentin kasvu.