Naapurin näkökulmia

Herra Putin ei teesejään naulannut kirkon oveen, mutta varsin hyvin ne tulivat maailman tietoisuuteen, kun näkökulmia esiteltiin Venäjän duumalle.

Kun lueskeli herra Putinin ajatuksia, joilla hän yritti perustella Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimillä, saattoi havaita, että muutama asia nousi ylitse muiden. Venäläisten suojelu vaikuttaisi olevan yksi herra Putinin teeseistä, jota hän tuntuu toistavan kuin mantraa. Vaikka viimeaikaisissa tapahtumissa kysymys on Krimin venäläisten ”suojelusta”, Putin ei jättänyt epäselväksi, etteikö sama asenne koskisi myös muualla asuvia venäläisiä.

Toinen esiin noussut aihe herra Putinin puheessa oli se, että hän vaikutti, ellei nyt suorastaan kostonhimoiselta, niin ainakin antoi ymmärtää, että ”länsi” ja USA saavat maksaa edesottamuksistaan. Yksi sellainen on Naton laajeneminen ja ennen kaikkea sen ohjuspuolustusjärjestelmä, jotka Putinin mukaan jo sinällään oikeuttavat Venäjän toimet Krimillä. Putinin mukaan Venäjän manööverit Krimillä tarkoittavat myös sitä, että Venäjä kuittaa USA:n ja ”lännen” toimet niin Irakissa, Jugoslaviassa, Libyassa ja Kosovossa eikä ”sylttytehdas” säästynyt niin kutsutun arabikevään aikaisilta syytöksiltäkään, joilla herra Putin perusteli venäläisten viimeaikaisia edesottamuksia.

Herra Putin viittasi myös historiaan. Hän antoi ymmärtää, että heikäläisen käsityksen mukaan Venäjällä on oikeus palauttaa itselleen maita, jotka ovat kuuluneet sille historiallisesti. Tämäntyyppisiä väitteitä on kuultu ennenkin. Euroopassa on vuosisatojen kuluessa sodittu ilmeisesti enemmän kuin missään muualla. Rajoja on piirretty – yleensä miekalla ja jos kaikki, eri aikoina voimassa olleet rajalinjat piirrettäisiin kartalle, siihen ei taitaisi paljon muuta mahtuakaan, kuin pelkkiä rajoja. Aivan eri asia on, mikä niistä miellyttäisi herra Putinia. Yhden suomalaisittain mielenkiintoisen asian tuohon Putinin historiatulkintaan tuo myös se, että Suomi oli aikoinaan osa Venäjän valtakuntaa yhteensä 108 vuoden ajan, joka on jopa pitempi aika, kun se mitä Suomi on tähän mennessä ollut itsenäinen.

Suomessa on kuunneltu herkällä – etten sanoisi yliherkällä – korvalla herra Putinin uhoa. Nato-varoitukset on huomioitu, samoin äiti-venäjän, jopa äidillinen, suojelutarve venäläistaustaista väestöä kohtaan. Ehkä eniten on säväyttänyt Putinin ilmoitus vanhojen Venäjälle kuuluvien alueiden palauttamisesta. Tarja Halonen (puolustusvoimien entinen ylipäällikkö) on sanonut, että ”kyllä me pari kolme päivää kestetään, kunnes CNN ehtii kameroineen paikalle”. Itse olen kuitakin taipuvaisempi uskomaan puolustusvoimien entistä komentajaa Gustav Hägglundia, joka Ylen aamu-tv:ssä sanoi, että ei ne (venäläiset) tänne uskalla tulla, kun ne tietää, että täällä tulee turpiin.