Paineita paalupaikalla

Äkkiseltään saattaisi olettaa, että ylivoimaisena ykkössuosikkina presidenttipeliin matkaan lähtenyt ja samaista keulapaikkaa edelleen varsin selvästi itsellään pitävällä Sauli Niinistöllä olisi helppo hymyillä. Sen verran etumatkaa on seuraavana tuleviin, että niskaan hengitys ei taida juuri tuntua, semminkin kun muilla kisaan osallistujilla näyttäisi koko kampanjoinnin pyrkimyksenä ja päätavoitteena olevan vain ja ainoastaan kakkoskierrokselle pääsy.

Kovin äkkiseltään ei johtopäätöksiä kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka hymyä toki Niinistöllä vielä riittää, melkoisesti takakireyttä, etten sanoisi suoranaista hermostuneisuutta, on monin kohdin ollut havaittavissa. Ei se paalupaikka taida pidemmän päälle niin herkullinen ollakaan. Siinä kun joutuu haastettavan asemaan ja sellaisessa tilanteessa – elleivät paineensietokyvyt ja niiden hallinta ole kohdallaan – ärsyyntymiskynnys saattaa alentua ja tulla vastaan yllättävissä tilanteissa. Sellaisia tilanteita, jos mitä, on kenen tahansa ehdokkaan syytä pyrkiä välttämään.

Siitä huolimatta, että presidentinvaaleissa – poikkeuksena kaikkiin muihin Suomessa käytyihin valtakunnallisiin vaaleihin nähden – on kysymys nimenomaan henkilövaalista ja kansalaiset äänestävät suoraan tasavallan presidenttiä ilman edustuksellisen demokratian puoluesidonnaisia rasitteita ja vaikka presidentinvaalissa äänestysprosentit säännöllisesti kohoavat muita vaaleja korkeammaksi, ei tällä ole, eikä voi olla merkitystä presidentille annetun tai hänen saamansa mandaatin vahvuuteen. Kun Niinistön kanssakilpailija Paavo Lipponen muistutti aiheesta ja samalla kokeili Sauli Niinistön ärsytyskynnystä piikittelemällä tätä hieman provosoivasti viisastelijaksi, Niinistön reaktiot kuvastivat lievää suurempaa ärsyyntymistä. Eikä tuo ärsyyntyneenoloinen hermostuminen ollut miehellä ensimmäinen kerta. Niinistö on imaissut herneen nenäänsä melko pienistä asioista aiemminkin. Jokaisen presidentinvirkaan pyrkivän paineensietokyvyt tulevat mitatuksi vaalikamppailun loppumetreillä. Kielenkäyttö tullee kovenemaan ja aika näyttää, kuka alkaa varsinaisen loanheiton ensimmäisenä. Toistaiseksi kisaa on käyty kohtalaisen leppeissä, osin jopa huumorilla sävyttyneissä tunnelmissa, eikä viisastelijaksi nimittämisen sietäminen – joka oli tehty, ainakin osittain, jopa aiheesta – ole Niinistöltä vielä mikään paineensiedon mittari. Lunta tulee varmasti tupaan vielä lisää ja jos provosoitumista tapahtuu, kansa kyllä huomaa.

Ei tässä paikallislehden palstanpitäjällä ole tarkoitus lähteä sen enempää Niinistöä, kuin muitakaan presidenttiehdokkaita neuvomaan – pois se minusta. Mutta käynnissä olevaa ja ilmeisesti loppua kohti aiempaa kovempia sävyjä saavaa vaalikampanjointia aktiivisesti seuraavana, jotkin asiat vaan pistävät silmään.