Silmäilyä tulevaan

Nyt, kun ilmeisesti kaikki eduskunnassa edustettuna olevat puolueet, Rkp:tä kaiketi lukuun ottamatta, ovat tehneet jonkinlaisia leikkauslistoiksikin kutsuttuja laskelmia tasavallan talouden kuntoon saattamiseksi, voisi hieman silmäillä, miltä kansakunnan kaapinpäällinen niiden valossa ja ehkä muutenkin voisi näyttää.

Jos tarkastelun pohjana on oletus, että vaalien lopputulos mukailee suunnilleen sitä, mitä mielipidetiedustelut puolueiden kannatuslukemista ovat jo pitkään ennustaneet. Se tarkoittaisi, että Keskusta voittaa vaalit ja Juha Sipilästä tulisi seuraava pääministeri. Se tarkoittaisi, myös sitä että tulevissa hallitusneuvotteluissa Kepu ja Sipilä määräävät alkutahdit ja heiluttavat neuvottelujen kuluessa tahtipuikkoa. Siitä huolimatta, että nuo edellä mainitut talouden tasapainottamisohjelmat ovat eri puolueilla varsin yksilöllisiä eikä niitä ole tehty samalla kaavalla, joitain päätelmiä niiden suhteen voi mahdollisesti tehdä. En kuitenkaan – ainakaan tässä yhteydessä – lähde vertailemaan noita eri puolueiden leikkauslistoja keskenään, sen verran ne poikkeavat jo rakenteeltaan toisistaan. Toteanpahan vain, että eräänlainen mielleyhtymä tai muu assosiaatio jäi jonkinlaiseksi näppituntumaksi takaraivoon. Sen mukaan keskustan ja kokoomuksen näkemykset saattaisivat olla paremmin neuvoteltavissa keskenään sopiviksi, kun taas demareilla ja perussuomalaisilla voisi olla enemmän yhteistä keskustelupohjaa vaikkapa yritystuista. Neuvoteltavaa kuitenkin riittää, kun Kepun piirissä tunnutaan vikjuilevan mieluimmin demareiden, kuin kokoomuksen suuntaan. Suomessa kun ei sellaista tilannetta synny, että mikään puolue pääsisi yksin sanelemaan hallitusohjelman.

Siinä keskustalla – edellyttäen, että voittaa vaalit – lienee varsin keskeinen rooli, kun määritellään ministerien lukumäärää. Mikäli olen ymmärtänyt, Sipilän varsin yksiselitteinen kannanotto on ollut se, että ministerien lukumäärä pitäisi pudottaa nykyisestä jopa kolmanneksella eli 12–13 ministeriin. Se saattaisi tarkoittaa, että jos hallitukseen mahdollisesti osallistuisi kolme suurinta puoluetta ynnä Rkp, ministeriautojen takapenkeille jaettaisiin istumapaikkoja Sipilän lisäksi ehkä neljälle kepulaiselle, kolmelle demarille tai kokoomuslaiselle, kolmelle perussuomalaiselle sekä mahdollisesti yhdelle – kahdelle Rkp:läiselle. Nimiäkin on varmasti monen mielessä, mutta se on toisen pohdinnan aihe. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Keskustassa ovat ehdolla kaksi entistä puheenjohtajaa ja kokenutta ministeriä, Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen. Antti Rinnekin lupasi jo äskettäisessä televisiohaastattelussa, että Jutta Urpilainen tulee saamaan ministeripaikan, mikäli demarit ovat tulevassa hallituksessa. Nähtäväksi jää