PITKÄÄ IKÄÄ

Hyvinvoinnin ja elintason lisääntymisen myötä myös ihmisten keskimääräinen elinikä on kasvanut. Sattui silmään tilastotieto, että EU:n alueella ihmiset elävät keskimäärin 78,6 vuoden ikäiseksi (Naiset 82,5 ja miehet 74,7). Suomalaiset kuolevat keskimäärin hieman nuorempina eli täkäläisten vastaavat luvut ovat kutakuinkin vuoden verran pienempiä.
Yksi hyvistä asioista jota ihmiset toivovat itselleen ja toivottelevat toisilleen, on pitkä ikä. Tutkimuslaitoksissa professorit pohtivat pitkän iän salaisuuksia. Terveellisiä elämäntapoja ja terveysvaikutteista ravintoa tuputetaan ihmisille ohjeeksi ja opastukseksi pitkän iän saavuttamiseksi. Jostain muistin uumenista työntyy esiin jopa raamatullinen, taivaan iloja mainostamaton ohjeistus ihmiskunnalle, kauan elämiseksi maan päällä. Pitkä ikä tuntuu siis jostain syystä olevan ehkä yksi ihmisten ja ihmiskunnan tavoitelluimmista päämääristä.
Miksiköhän? Piruparan yksinkertainen ymmärrys ei täysin tajua, mitä ihmeen tavoiteltavaa on elämäntilanteessa, jossa maataan mahdollisesti vuosikausia liikuntarajoitteisena tai kokonaan liikuntakyvyttömänä, lääkkeillä huumattuna vanhuksena, vaihtamattomissa vaipoissa, ystävien, sukulaisten ja jopa työn uuvuttaman hoitohenkilökunnan unohtamana. Sitäkö pitkän iän tavoittelu tarkoittaa? Siihenkö kannattaa niin vimmatusti pyrkiä?
Mainitunkaltainen tulevaisuudenkuva nimittäin on edessä suurella osalla ihmisistä. Tapahtuma on väistämätön kuitenkin viimeistään meille – suuriksi ikäluokiksi kutsutulle populaatiolle – ennemmin tai myöhemmin. Eikä tilannetta voi muuttaa kuin rahalla. Varmimmin omalla. Tämä on trendi. Kukin pitäköön huolta itsestään.
Vaihtoehto toki on. Niin kutsutut epäterveelliset elämäntavat. Läskiä ja voita syömällä, kermaa juomalla ja ehkä jopa tupakkaa polttamalla, välttyy varmimmin tuolta edellä kerrotulta vanhuskohtalolta, ja mikä parasta, nopea lähtö sydäninfarktin seurauksena huomattavasti todennäköisempää. Kuoleminen ei kestä kauan eikä sitä tarvitse odotella niin pitkään. Tulisi halvemmaksi yhteiskunnalle. Sillä mitä pidempään kuoleminen kestää, sitä enemmän se tulee maksamaan.
Tippaakaan ei tarvitse olla kyyninen tai edes sarkastinen, kun muistuttaa, että pitkä ikä – monista haaveista tai peräti toiveista huolimatta – ei ole sama, kuin ikuinen nuoruus.