Tammikuun tipattomuus
Tipaton tammikuu, joka lienee yksi aitosuomalaisimmista ”nenänvalkaisuepisodeista” on julkisuudessa tuomittu huuhaaksi ja jopa terveydelle haitalliseksi tavaksi aloittaa uusi vuosi. Tällaiset väitteet herättävät – nyt jo hieman ikääntyneessä, entisessä alan miehessä – ajatuksia, että näinköhän olisi? Sillä jo pitkään, tipattoman tammikuun on väitetty olevan yksi, jopa kaikkein parhaista tavoista katkaista joulunajan juhlaputki ja siksi myös traditiona myönteinen, alkoholin käyttökulttuurien moninaisessa maailmassa.
Olivatpa lähtökohtaiset vaikuttimet tuomitsemiseen mitkä tahansa, nyt esiin on heitetty, että nimenomaan tipaton tammikuu rasittaisi ihmisen maksaa huomattavasti enemmän, kuin jatkuva pieni tissuttelu. Jopa joitain perustelujakin on esitetty. Ei tosin kovin vakuuttavia, mutta perusteluja kuitenkin. Jotkut englantilaiset, lääketieteelliseksi itseään kutsuvat tahot, näet väittivät, että tipattoman tammikuun maksaan kohdistuva rasitus syntyy vasta tipattoman tammikuun jälkeen. Toisin sanoen, kun kuukauden alkoholittoman jakson jälkeen juomaveikko tankkaa kehonsa alkoholipitoisilla aineilla eli tavallaan ottaa kiinni tipattoman tammikuun aiheuttaman jälkeenjääneisyyden alkoholikiintiöissään, hän tulee samalla rasittaneeksi maksaansa ylettömästi.
No, väittävät englantilaislääkärit mitä tahansa, itselläni on toisenlaisia, omakohtaisia kokemuksia. Kuten tuli todettua, myös Piruparalta löytyy alalta kohtalaisesti kokemusta. Myös tipattomalla tammikuulla on jokunen uusi vuosi tullut aikojen kuluessa aloitettua. Kultaako aika muistoja? Mene ja tiedä? Mutta mitään hillitöntä ryyppyputkea en muista tipattoman tammikuun aiheuttaneen. Maksa saattoi kuurin alkupäivinä pohtia kurkun katkeamisen mahdollisuutta, kun sen pilkottavaksi ei kuukauteen lirunut tipan tippaa kunnon ainetta, mutta muuten elämä jatkui ennallaan.
No, taas eletään tammikuuta. Jos joku miettii, mitkä ovat palstanpitäjän mietteet? Onko tipaton tammikuu lähtenyt jälleen käyntiin? Voin vastata, että ei ole. En tiedä mitä mieltä englantilaiset lääkärit tai muut mahdolliset tipatonta tammikuuta vastustavat tahot ovat siitä, että Piruparka jäi pari vuotta sitten tipattoman tammikuun ”koukkuun” niin että napsahti. Vuoden 2010 tipattoman tammikuun jälkeen, meni humalaton helmikuu kuin hurauksessa, eikä maistunut mallas maaliskuussa ja kun hutikkaa ei tullut hankituksi huhtikuussakaan, en enää kiinnittänyt koko asiaan sen enempää huomiota. Aikaa ”koukussa” on kulunut siis kaksi vuotta. En väitä raitistuneeni. Mutta, jos ihmisellä on olemassa joku kokonaisvaltainen alkoholikiintiö, käytän sitä, mitä siitä on vielä jäljellä, sen verran harkiten, että jää jotain hauskaa vielä todellisen vanhuuden päivillekin.