Teit’ isäin astumaan

En tiedä, onko aihetta koskaan tutkittu sen paremmin, mutta ainakin tämän kirjoittajalla on sellainen mutu-tuntuma, että moni asia – oli sitten kysymys ammatista tai urheiluharrastuksesta – periytyy tai jatkuu isältä pojalle useimmin, kuin äidiltä tyttärelle. Ja olisiko vielä jopa niin, että tietyissä ammateissa ja / tai urheilulajeissa tuo periytyvyys on yleisempää kuin muissa. Seuraavassa pari esimerkkiä.

Työskentelin aikoinani syntymäkotikaupungissani toistakymmentä vuotta palolaitoksessa, jonka miespuolinen henkilövahvuus oli tuolloin noin 60. Muutama nainenkin toki töissä oli. Vaikka aikaa on kulunut lähes 30 vuotta ja moni asia tuona aikana on unohtunut, muistan tuossa työpaikassa esiintyneen runsaan isien ja poikien ja muiden sukulaisten määrän. Ehkä juuri siksi, että itsekin olin yksi noista pojista.

Tuona runsaan kymmenen vuoden aikana, jonka mainitussa laitoksessa työskentelin, mainitusta noin 60 miespuolisesta työntekijäjoukosta teit’ isäin oli lähtenyt astumaan vakituisesti yhteensä runsaan tusinan verran kaveria. Heistä kaksi oli isiensä ammatillisilla jäljillä jo kolmannessa polvessa.

Samaan aikaan edellä mainittujen poikien kanssa töissä oli kymmenkunta isää. Kun joukkoon lasketaan vielä veljet sekä veljen- ja sisarenpojat, kuka tahansa olisi voinut sanoa työpaikan olleen suoranainen nepotismin ”kehto”. Oliko se? En varmuudella osaa sanoa. Koska ”taloon” niin sanotusti pääsi sisään ainoastaan kesäharjoittelujaksojen kautta, tieto avoimista kesäharjoittelupaikoista levisi jo tuolloin ”puskaradion” välityksellä, tietynlaisena sisäpiirin tietona. Niinhän tieto avoimista työpaikoista leviää nykyisinkin. Jos töihin pyrkijöistä puoletkin oli tavalla tai toisella entisten työntekijöiden sukulaisia ja valinta osui testien ja haastattelujen jälkeen näihin, oliko kysymys nepotismista? Vai siitä, että vaativa ammatti edellyttää jo lähtökohtaisesti tekijältään tiettyjä fyysisiä valmiuksia sekä ammattiin sopeutuvaa asennetta ja luonteenlaatua, joka antaa valmiudet toimia pelastustehtävissä. Nuo ammattiin liittyvät edellytykset ovat saattaneet tulla tutuksi ehkä osin jopa opituksi jo isän ammatin välityksellä.

Mutu-tuntumaa saattaa olla sekin, että jotkut urheilulajit ovat alttiimpia keräämään joukkoihinsa poikia, joiden isät ovat harrastaneet samaa lajia. Toki ruumiinrakenteella on monissa urheilulajeissa tärkeä arvo ja tietyillä perintötekijöillä lienee merkitystä. Jos isä on harrastanut kotipalloa, on todennäköisempää, että pojalla tulee olemaan edellytyksiä mieluimmin koripalloilijaksi, kuin vaikkapa painonnostajaksi. Eri urheilulajeja seuratessa, ainakin jääkiekon osalta joskus tuntuu, että samat sukunimet toistuvat selostuksissa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen, ainoastaan etunimet vaihtuvat.